Armeijamme omaperäiseksi

Kirjoittajat

  • Kai Savonius Puolustusvoimat

Avainsanat:

Sodankäynti, sotahistoria, kehittäminen, Suomi

Abstrakti

"Koska armeijamme on parhaillaan kiihkeässä kehitysvaiheessa, olen rohjennut ottaa esitykseni aiheeksi kysymyksen, mikä olisi tämä omaperäinen pohja meillä." Näin aloittaa kirjoittaja artikkelissa, jossa hän kreikkalaisesta falangista aloittaen pohjustaa erilaisilla historiallisilla näkökohdilla tarvittavia kehityssuuntia. Hän käsittelee muun muassa Puolan sotia, Japani-Venäjän sotaa sekä ensimmäistä maailmansotaa, jossa kuumeisesti etsittiin uusia keinoja, jolla hyökkäys taas saataisiin liikkeelle. Artikkelissa todetaan, että kautta historian taktiikassa on ilmennyt kangistumista, josta on pyritty vapautumaan taktiikkaa ja aseistusta parantamalla. Oman armeijamme kehittämisperusteiksi artikkelissa käsitellään sotahistoriamme uudemman ajan tapahtumia. Kirjoittajan mukaan "Oman sotahistoriamme antama opetus on siis se, että armeijamme tulee niin aseistukseen, organisaatioon, koulutukseen kuin taktiikkaankin nähden perustua kansalliselle pohjalle." Kansallisen pohjan erikoisuuksina käsitellään artikkelissa yksityiskohtaisesti maastoa, ilmastoa sekä kansan luonnetta sekä tehdään niistä selkeitä johtopäätöksiä. Artikkelin lopuksi kirjoittaja luonnostelee oman esityksensä suomalaisen armeijan komppanian, pataljoonan ja rykmentin kokoonpanoksi sekä niille tarvittavasta aseistuksesta. "Kehittämällä armeijamme kansalliset erikoisuudet äärimmilleen saadaan parhaat edellytykset siihen, ettei vapaussotamme jää itsenäisen Suomen ainoaksi voitokkaaksi sodaksi."

Tiedostolataukset

Julkaistu

1934-01-01

Viittaaminen

Savonius, K. (1934). Armeijamme omaperäiseksi. Tiede ja ase, 2(2), 48–71. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47259

Numero

Osasto

Artikkelit