Ilmapuolustuskysymyksen selvittelyä
Avainsanat:
Ilmapuolustus, ilmavoimat, ilma-ase, Neuvosto-VenäjäAbstrakti
Artikkelin alussa selvitetään Neuvosto-Venäjän ilmavoimien kehitystä ja tilannetta sekä eräiden lentokonetyyppien ominaisuuksia. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan "raskaan lennoston" toimintatehoa. Tarkastelukohteina ovat muun muassa henkilökunnan kuntoisuus, kaluston teknillis-taktilliset ominaisuudet, sotilasmaantieteelliset tekijät, sää- ja vuodenaika sekä vihollisen vastavaikutus. Toisessa luvussa, " Ilmataktillinen selvitys", käsitellään Neuvosto-Venäjän pommilennoston käyttöä hyökkäyksessä. Luvussa tuodaan esille muun muassa hyökkäysmuodostelmat, hyökkäyskorkeuden merkitys, ilmavalvonnan mahdollisuudet, ilmatorjunnan vaikutusmahdollisuudet sekä pimeyden ja pilvisyyden merkitys. Luvun lopussa tehdään lyhyt aseteknillinen tarkastelu. Kolmannessa luvussa käsitellään kaukotoimintalaivueiden hyökkäystä tukialuetta vastaan. Johtopäätöksissä todetaan, että "alivoimainen ilmapuolustus rakentuu varsin vaatimattomalle perustalle". "Omalaatuinen ja sangen uhkaava Suomen ilmapuolustustilanne pakottaa meidät hakemaan omintakeisia ratkaisuja, jotta voimme taata heikoille ilmavoimillemme vaatimattomankin menestyksen edellytykset."Tiedostolataukset
Julkaistu
1934-01-01
Viittaaminen
Snellman, A. (1934). Ilmapuolustuskysymyksen selvittelyä. Tiede ja ase, 2(2), 120–144. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47261
Numero
Osasto
Artikkelit