Komentosuhteiden järjestely maavoimien joukko-osastojen tai yhtymien joutuessa toimimaan rannikkolohkon alueella

Kirjoittajat

• L. Sauramo Pääesikunta

Avainsanat:

Johtaminen, rannikkopuolustus, maavoimat

Abstrakti

Artikkelin alussa käsitellään eri aselajien yhtenäisen johtosuhteen merkitystä ja todetaan, että yhteistoiminnan onnistuminen on mitä suurimmassa määrin koulutuskysymys. Samalla todetaan, että tarkoituksenmukaiset johtosuhteet ovat yhteistoiminnan onnistumisen edellytys. Kirjoittajan mielestä ohjesäännöistä ei löydy riittävän selkeitä periaatteita rannikkopuolustuksen johtamisen järjestelyille. Toisessa luvussa tarkastellaan komentosuhteiden järjestelyä rannikkolohkon liittyessä tai yhtyessä alueellisesti kenttäarmeijan varsinaiseen sotatoimialueeseen. Käsittelyyn otetaan tilanne, jossa rannikkolohko alistetaan lähimmälle joukko-osastolle tai sotatoimiyhtymälle. Toisena vaihtoehtona käsitellään maavoimien alistamista rannikkopuolustuksen johtajalle. Kolmannessa luvussa tarkastellaan komentosuhteiden järjestelyä rannikkolohkon ollessa kenttäarmeijan varsinaisen sotatoimialueen ulkopuolella. Luvussa käsitellään vaihtoehtoina joukko-osastojen tai yhtymien alistamista merivoimien komentajalle tai maavoimien alistamista rannikkolohkolle sekä rannikkolohkon ja sille vakinaisesti alistamattomien maavoimien välisiä komentosuhteita. Artikkelin johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että kaikki käsitellyt johtosuhteet ovat mahdollisia, mutta ne tulisi suunnitella jo etukäteen rauhan aikana.