Rannikkojoukkojen kehityksestä

Kirjoittajat

  • J. Kiveliö Merivoimien Esikunta

Avainsanat:

Rannikkojoukot, ranikkotykistö, kehittäminen

Abstrakti

Ensimmäisessä luvussa, "Teknillinen kehitys", todetaan, että toisen maailmansodan jälkeen rannikkotykistön kehitys pienissä valtioissa on suuntautunut kahteen suuntaan. Ensimmäinen kehityssuunta on kiinteän rannikkotykistön saattaminen samalle asetekniselle tasolle laivatykistön kanssa. Toisena kehityssuuntana todetaan olevan meriammuntaan soveltuvan tykkimallin luominen raskaalle ja kevyelle liikkuvalle rannikkotykistölle, josta artikkelissa käytetään nimitystä rannikkotykistö. Kiinteästä rannikkotykistöstä käytetään artikkelissa nimeä linnoitustykistö. Näiden kahden suunnan sisältöä käsitellään luvussa hivenen tarkemmin. Lisäksi tarkastellaan rakettiasetta, ampumamenetelmiä, mittausta ja tulenjohtoa sekä linnoittamiselle asetettavia vaatimuksia.
Toisessa luvussa käsitellään taktiikan osalta muun muassa maihinnousutekniikkaa ja -taktiikkaa, tykistöpuolustusta, rantatorjuntaa, tiedustelua, valaisua, savutusta, talvioloja ja tutkatekniikkaa. Viimeisessä luvussa käsitellään organisaatioita ja tuodaan esille eräitä kehittämisnäkökulmia eri organisaatiotasoilla.

Tiedostolataukset

Julkaistu

1950-01-01

Viittaaminen

Kiveliö, J. (1950). Rannikkojoukkojen kehityksestä. Tiede ja ase, 8(8), 203–219. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47309

Numero

Osasto

Artikkelit