Tykistöllisten aseiden ja erityisesti kenttätykistön osuudesta taistelujen tuloksiin sekä raskaan tulen aineellisesta ja moraalisesta vaikutuksesta viimeksi käydyissä sodissamme

Kirjoittajat

  • Reino Hirva Sotakorkeakoulu

Avainsanat:

Kenttätykistö, vaikutus, maailmansota

Abstrakti

Artikkelin aluksi luodaan lyhyt katsaus tulivoiman kehitykseen ja sen merkitykseen Euroopan suurvalloissa ensimmäisen maailmansodan alusta toiseen maailmansotaan. Tulivaikutuksen tehosta todetaan muun muassa, että se ei vastannut odotuksia johtuen hyökkäysalueen leveydestä, pitkästä tulivalmisteluajasta ja raskaiden ammusten vähäisyydestä. Seuraavassa luvussa tarkastellaan tykistön tulivaikutusta ja sen merkitystä taisteluesimerkkien valossa. "Taisteluesimerkkejä valittaessa on pyritty löytämään sellaisia taisteluja, joissa tilanteet ovat olleet mahdollisimman selväpiirteisiä ja joissa tykistöä on ollut molemmin puolin suhteellisen runsaasti." Talvisodasta on esimerkkeinä käsitelty torjuntataisteluja Summan kaistalla helmikuussa 1940 sekä vertailtu Summan ja Taipaleen taisteluja. Tarkasteluissa on käsitelty voimasuhteista ja tykistön tulivaikutusta sekä sen merkitystä. Lisäksi on tarkasteluun otettu vastahyökkäys Tolvajärvellä joulukuussa 1939. Luvussa on myös tarkasteltu Suomen ja Neuvostoliiton välistä sotaa vuosina 1941-1944. Sen taisteluesimerkit läpimurtotaistelut Tuulosjoella syyskuussa 1941, taistelut Maaselän kannaksella vuonna 1942 alueittain käsiteltynä. Lisäksi on tarkasteltu Rukajärven taistelua kesäkuussa 1943, Valkeasaaren suurtaistelua kesäkuussa 1944, puolustustaistelua Vuosalmella heinäkuussa 1944 sekä 5. D:n puolustustaistelua Nietjärvellä heinäkuussa 1944. Tarkasteluissa on käsitelty voimasuhteita ja aineellisia sekä moraalisia vaikutuksia. Yhteenvedossa tarkastellaan muun muassa taulukkomuodossa eri taistelujen tulivaikutukseen liittyviä elementtejä.
Kolmannessa luvussa, "Galluptutkimukset ja tappiotilastot", tarkastellaan ensiksi tykistötulen aineellisia vaikutuksia. Esittelyssä olevia galluptutkimuksia on tehty sodanaikaisten rintaupseerien keskuudessa ja lääkärien keskuudessa. Lisäksi on vertailtu Sotatapaturma-arkistossa ja amerikkalaisia tutkimustuloksia tehtyihin galluptutkimuksiin. Seuraavassa osiossa on vastaavalla periaatteella tarkasteltu tykistötulen moraalisia vaikutuksia johtopäätöksineen. Loppusanoissa muun muassa todetaan, että voimassa olevia koulutuksen päämääriä ja periaatteita ei ole syytä muuttaa.

Tiedostolataukset

Julkaistu

1952-01-01

Viittaaminen

Hirva, R. (1952). Tykistöllisten aseiden ja erityisesti kenttätykistön osuudesta taistelujen tuloksiin sekä raskaan tulen aineellisesta ja moraalisesta vaikutuksesta viimeksi käydyissä sodissamme. Tiede ja ase, 10(10), 217–268. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47328

Numero

Osasto

Artikkelit