Strateginen defensiivi Suomen sodassa 1941-1945

  • K. J. Mikola Sotakorkeakoulu
Avainsanat: Strateginen defensiivi, Suomen jatkosota

Abstrakti

Kirjoittaja toteaa johdannossaan, että Clausewitzin lause "Jokainen hyökkäys, joka ei pääty rauhaan, päättyy defensiiviin", pitää edelleen paikkansa. Kirjoittajan näkemyksen mukaan asemasotavaiheen oikeampi nimitys olisi strateginen defensiivi. Toisessa luvussa käsitellään tilannetta hyökkäysvaiheen päätyttyä eri rintaman osilla. Kolmannessa luvussa, "Defensiivinen olotila vakiintuu", käsitellään yksityiskohtaisesti tapahtumia, todeten muun muassa, että "Maaliskuun ensimmäinen päivä 1942 oli sikäli merkittävä, että silloin vakiinnutettiin kolmen kannaksen johtosuhteet ja ylipäällikkö pidätti itselleen kokonaisen divisioonan rintaman taakse Karhumäen suuntaan (8. D)."

Neljännessä luvussa käsitellään suursodan käännettä ja ylipäällikön reservien kokoamista sekä viidennessä luvussa strategisen pääsuunnan hahmottumista. Seuraavassa luvussa käsitellään kesäkuun 9. päivänä käynnistynyttä venäläisten suurhyökkäystä ja kerrataan lyhyesti tapahtumia eri rintamaosilla. Suurhyökkäystä arvioivassa luvussa todetaan, että " Venäläisten suurhyökkäys kohtasi puolustuksemme niin henkisesti kuin ryhmityksellisestikin valmistautumattomana. Syitä siihen on haettu puolelta ja toiselta. Valitettavasti on jälkeenpäin usein rajoituttu hakemaan ja osoittelemaan syyllisiä tapahtuneeseen, vaivautumatta syventymään vaikutteisiin ja perusteluihin eri portaiden toimenpiteissä ja ratkaisuissa." Artikkelin lopussa olevassa yhteenvedossa todetaan, että " Viimeinen sotamme osoitti kuitenkin nähdäkseni selkeästi, että jokaisen pienenkin omaa sotaansa käyvän on ajateltava ja toimittava myös strategisten mittapuiden mukaan."
Julkaistu
1953-01-01
Viittaaminen
Mikola, K. J. (1953). Strateginen defensiivi Suomen sodassa 1941-1945. Tiede Ja Ase, 11(11), 60 - 96. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47335
Osasto
Artikkelit