Piirteitä panssarijoukkojen organisaation ja käyttötapojen kehityksestä toisen maailmansodan aikana, Suuntaviivoja tulevasta kehityksestä

Kirjoittajat

• M. Frick Sotakorkeakoulu

Avainsanat:

Toinen maailmansota, panssarijoukot, organisaatio, kehittäminen

Abstrakti

Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan eri maiden panssarijoukkoja ja niiden erityispiirteitä toisessa maailmansodassa. Ensiksi käsitellään saksan panssarijoukkojen ominaisuuksia, taktiikka ja toiminnan kehittymistä sodan aikana. Toimintaperiaatteita käsitellään ohjesääntöjen ja sotatapahtumien valossa listaten muun muassa yhdeksän tärkeintä perustetta saksalaisten panssarijoukkojen menestykselliseen toimintaan. Lisäksi käsitellään panssarivaunujen ja jalkaväen välistä taktillista yhteistoimintaa. Yksityiskohtana todetaan, että alkeellisillakin panssarintorjuntavälineillä on pystytty pysäyttämään suurehkotkin panssarihyökkäykset.
Seuraavana käsitellään vastaavalla tavalla Neuvostoliiton panssarijoukkoja, todeten muun muassa, että vuoden 1942 lopulla käyttöönotettu erinomainen panssarivaunu, T-34, loi edellytykset menestymiselle. Artikkelin mukaan jalkaväen maastoajoneuvojen puute ja heikot viestivälineet hidastivat venäläisten panssariyhtymien hyökkäyksiä. Esittelyyn sisältyy piirrosesimerkki panssarijoukkojen porrastuksesta rintamahyökkäyksessä avomastossa sekä sen soveltaminen peitteiseen maastoon. Luvun lopussa käsitellään amerikkalaisten panssariasetta.
Toisessa luvussa esitellään lyhyesti piirteitä organisaation kehityksestä sodan aikana ja sen jälkeen sekä viimeisessä luvussa luodataan suuntaviivoja tulevasta kehityksestä.