Ajatuksia panssarintorjunnasta ja nykyhetken mahdollisuuksistamme

Kirjoittajat

• M. Frick Sotakorkeakoulu

Avainsanat:

Panssarintorjunta, 1950-luku

Abstrakti

Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan suunnittelun perustekijöitä, jolloin todetaan kahden päätekijän olevan keskeisiä. Nämä "vaakakupissa" olevat tekijät ovat käytettävissä olevat keinot ja vastustajan mahdollisuudet. "Vastustajan panssarikaluston, panssariorganisaation ja panssarijoukkojen toimintaperiaatteiden tuntemus muodostavat menestyksellisen panssarintorjunnan perustan." Kirjoittajan mukaan talvisotaan osattiin tässä mielessä varautua, mutta jatkosodan aikana "tuntuma sodan välivuosina tapahtuneeseen valtavaan kehitykseen ilmeisesti menetettiin". Luvussa käsitellään lyhyesti näitä kehityspiirteitä. Toisessa luvussa, "Mahdollisuuksien arviointia", jaetaan panssarintorjunta muun muassa kahteen pääluokkaan, passiiviset ja aktiiviset toimenpiteet sekä tarkastellaan noiden toimenpiteiden sisältämiä menetelmiä tai välineitä sekä panssarintorjunnan johtamista eri tasoilla.
Kolmannessa luvussa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin aktiivisia panssarintorjuntamahdollisuuksia. Aluksi tuodaan esille panssarintorjuntatulen teoriaa osin matemaattisesti mallintaen muun muassa osumatarkkuutta, läpäisykykyä, iskukulmaa jne. Toiseksi tarkasteluun on otettu kaukotorjunnan keinot, joita ovat panssarintorjuntatykkien lisäksi jalkaväki-, ilmatorjunta- ja kenttätykistö sekä lentojoukot. Luvun lopussa tarkastellaan lähitorjunnan eri menetelmiä ja välineitä, todeten niillä olevan keskeinen asema panssarintorjunnassa. Loppukatsauksessaan kirjoittaja muun muassa toteaa, että "Pysyäkseen ajan tasalla vaatii panssarintorjunta mitä tiiveintä tuntumaa panssariaseen teknilliseen ja taktilliseen kehitykseen."