Eräitä havaintoja Ranskan ylimmän johdon tiedustelupalvelun järjestelystä sekä sen Saksasta saamien tietojen hyväksikäytöstä ja vaikutuksista sotilaallisiin ratkaisuihin

Kirjoittajat

• E. Kanninen Pääesikunta

Avainsanat:

Tiedustelupalvelu, toinen maailmansota, Ranska

Abstrakti

Kirjoittaja toteaa johdannossa, että artikkelissa ei käsitellä ko. ajankohdan historiallista puolta, vaan se on lukijan itsensä selvitettävä. Lisäksi hän muistuttaa, "ettei tiedustelupalvelu kokonaisuutena ole erillinen toiminta, vaan se kytkeytyy moniin aloihin niin tiiviisti, ettei tällainen erillinen tutkielma voi asiaa tyhjentävästi kuvata". Aluksi tarkastellaan Ranskan ylimmän sotilaallisen johdon organisaatiokaaviota syksyllä 1939 ja siihen 6.1.1940 tehdyt muutokset. Kolmannessa luvussa käsitellään tiedustelupalvelun organisaatiota ja todetaan, että sille oli tyypillistä pitkälle kehittynyt desentralisaatio. "Rauhan aikana oli jokaisella sotilaallisia asioita hoitavalla ministeriöllä oma tiedustelutoimistonsa...." Luvussa esitetään organisaatiokaaviona Ranskan ylijohdon tiedustelupalvelun järjestelyt syksyllä 1940 sekä tammikuussa 1940 suoritetun järjestelyn aiheuttamat muutokset.
Neljännessä luvussa, "Tiedustelun suoritus", käsitellään tiedustelun menettelytapoja ja niiden järjestelyjä sekä johtamista ja yhteistoimintaa. Viidennessä luvussa esitellään tiedustelun tuottamia tuloksia. Siinä tarkastellaan eräistä operaatioista saatuja tietoja. Näitä operaatiota tai vastaavia tapahtumia olivat muun muassa Reininmaan miehitys, Anschluss, Tekkoslovakian miehitys, vaatimukset Puolalle ja sodan aloittaminen. Sotatoimista länsi- ja Pohjois-Euroopassa saaduista tiedoista tarkastellaan vahvuusarvioita sekä operaatioiden aikaa ja paikkaa koskevia tietoja. Seuraavassa luvussa tutkitaan tiedustelutuloksien vaikutusta muun muassa Ranskan strategisiin ja operatiivisiin ratkaisuihin sekä Ranskan armeijaan ja sotilaallisiin ratkaisuihin. Viimeisessä johtopäätösluvussa pohditaan tiedustelupalvelun organisaatiota, tiedustelun tuloksia, tietojen hyväksikäyttöä ja tehdään lisäksi yleisiä päätelmiä tiedustelun onnistumisen edellytyksistä.