Johtamistoiminnan yleisjärjestelyt ja viestitoiminta Suomen vapaussodassa v 1918

Kirjoittajat

• Antero J. Soila Pääesikunta

Avainsanat:

Johtaminen, viestitoiminta, vapaussota, kansalaissota

Abstrakti

Artikkelin tarkoituksena on selvitellä valkoisen osapuolen vapaussodan aikaisia johtamismahdollisuuksia ja yhteysjärjestelyjä. Johtamista sivutaan vain kokonaisuuden vaatimalla tavalla. Ensimmäisessä luvussa, "Vapaussodan johtaminen", tarkastellaan ensin vapaussodan aloittamista ja tukialueen luomista sekä Mannerheimin esikunnan muodostamista Vaasaan. Tämän jälkeen tarkastellaan Päämajan kokoonpanon kehitystä. Helmikuussa 1918 Mannerheim hyväksyi Päämajan kokoonpanon sekä erinäisiä työjärjestykseen liittyviä ohjeita. Lisäksi luvussa selvitetään Päämajan sijaintia, siirtoja ja johtosuhteiden järjestelyjä.
Toisessa luvussa käsitellään yhteystarvetta ja yhteysmahdollisuuksia. "Vapaussodan valkoisen armeijan päämajan yhteystarve ylipäällikön valitsemalta tukialueelta Etelä-Pohjanmaalta oli monitahoinen." Luvussa tarkastellaan ensin yhteyksien yleisjärjestelyjä siviilisektoriin, joukkoihin ja ulkomaille sekä silloista lennätinverkkoa. Seuraavana tarkastellaan valtakunnallista viestitilannetta ja yhteyksiä ulkomaille, joiden osalta auttoi päämajan sijainti Vaasassa. Seuraavassa artikkelin painopisteluvussa tarkastelussa on viestitoiminta. Aluksi selvitetään viestitoiminnan johto ja käytössä olleet viestijoukot. Artikkelissa korostetaan yhteystoimiston päällikön kapteeni G. Höckertin ratkaisevaa merkitystä yhteystoiminnan järjestelyissä. Seuraavan käsitellään vapaussodan viestiverkkoja ja viestitoimintaa yksityiskohtaisen esimerkein ja johtamiskaavion avulla. Käsittelyssä ovat esimerkiksi salaiset viestiyhteydet ja viestiverkkojen rakentaminen. Luvun lopussa tarkastellaan yhteyttä Itämeren divisioonaan ja saksalaisten viestitoimintaa. Viimeisessä luvussa tuodaan esille vapaussodan viestitoiminnalliset kokemukset ja viestitoiminnan arvostamiseen liittyviä näkökohtia. Siinä esimerkiksi luetellaan sodasta saatuja kokemuksia, joilla oli vaikutusta myöhempään viestitoiminnan kehitykseen.