Maakaukokuvauksen tutkimustuloksia

Kirjoittajat

• Jyri Paulaharju Pääesikunta

Avainsanat:

Maakaukokuvaus, tutkimustuloksia

Abstrakti

Alkusanoissa todetaan, että saksalaiset käyttivät maakaukokuvausta toisen maailmasodan aikana satunnaisesti muuun muassa Leningradin tarkasteluun. Samoin suomalaiset suorittivat ajoittain tähystyspaikoilla kaukokuvausta, mutta kokonaisuutena ilmakuvaus oli tiedustelun keskeinen kuvausmuoto. Kuvauslaitteiden ja menetelmien kehittyminen on antanut aiheen uudelleen tarkistaa maakuvauksen mahdollisuuksia. Tutkimuksen painopisteeksi muodostuivat maakaukokuvauksen ulottuvuutta koskevat tarkastelut ja kokeet.
Ensimmäisessä luvussa käsitellään maakaukokuvauksen ulottuvuutta, tarkastellen objektiivin ja kuvauksen kuvausulottuvuutta. Sen eri tekijöinä käsitellään osittain matemaattisen mallinnuksen avulla muun muassa maakuvauksen mittakaavaa, objektiivin erotuskykyä, terävyysaluetta, kuvaksen erotuskykyä sekä kokonaiserotuskykyä. Lisäksi tarkastelussa on kuvausolojen vaikutus kuvausulottuvuuteen. Käsittelyssä ovat maastolliset ja ilmastolliset tekijät sekä kohteen ja ympäristön vaikutusta kuvausulottuvuuteen. Viimeisessä luvussa käsitellään valaistussuhteita ja valotusta, joiden todetaan olevan kuvaukseen oleellisesti vaikuttavia tekijöitä. Käsittelyssä ovat valaistuksen jakautuminen päiväsaikana sekä hämärän aikana ja yöllä. Lisäksi käsitellään kuvausta keinovalaistuksessa. Artikkelin päätteeksi muun muassa todetaan, että ..."tutkimukset ovat antaneet arvokkaita tietoja kuvausmahdollisuuksista nykyajan kalustolla ja menetelmillä".
There is summary in English at the end of the article.