Sotatekniikan vaikutus taktiikkaan

Kirjoittajat

• Matti Koskimaa Sotakorkeakoulu

Avainsanat:

Sotatekniikka, taktiikka, vuorovaikutus, kehittyminen, 1970-luku

Abstrakti

Tämä kirjoitus on jatkoa Tiede ja aseessa n:o 31 julkaistuun kirjoitukseen sotatekniikan kehityksestä. "Siinä esitettyjen sotatekniikan kehitysarvioiden pohjalta pyritään tässä kirjoituksessa arvioimaan sotatekniikan vaikutusta taktiikkaan tällä vuosikymmenellä. Esityksessä rajoitutaan vain konventionaaliseen sodankäyntiin ja taisteluvälineisiin." Kirjoittajan mukaan taktiikka ja sotatekniikkaa ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Ensimmäisessä luvussa käsitellään taktiikan ja sotatekniikan vuorovaikutusta, tarkastellen ensin historiallisia taustoja ja sen eri tekijöitä. Tämän jälkeen käsitellään perusteita, kuten muun muassa taktillisia pääperiaatteita sekä taistelun pääelementtejä ja niiden mahdollisia muutoksia. Seuraavassa luvussa, "suurvaltojen nykyiset organisaatiot ja taktiikka", tarkastellaan ensin suurvaltojen joukkojen organisaatioita ja sotatekniikan vaikutusta niihin. Seuraavaksi tarkastellaan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton taktiikan nykyisiä pääperiaatteita, käsitellen yleisten periaatteiden lisäksi kohtaamishyökkäystä, valmisteltua hyökkäystä ja puolustusta. Lisäksi käsitellään lyhyesti hyökkäyksen erikoispiirteitä pohjoisissa maasto-, sää- ja valaistusoloissa.
Kolmas luku käsittelee suurvaltojen organisaatioiden ja taktiikan kehityksen suuntaa. Tarkastelun pohjaksi on käsitelty Vietnamin sotaa ja Lähi-idän vuoden 1967 sotaa. Niistä saatujen kokemusten valossa pyritään hahmottamaan kehityksen suuntaa. "Molemmissa sodissa käytettiin runsaasti suurvaltojen uusinta taisteluvälineistöä, joten varovaisten arvioiden tekeminen uuden taisteluvälineistön vaikutuksesta organisaatioihin ja taktiikkaan on aiheellista." Luvun lopussa esitellään amerikkalaisten Tricap-divisioonan organisaatio ja sen taktisia käyttöperiaatteita esimerkkinä mahdollisesta kehityksen suunnasta. Artikkelin viimeisessä luvussa tuodaan esille ajatuksia taktiikkamme, organisaatiomme ja aseistuksemme kehittämisestä. Perusteiden lisäksi tarkastellaan strategista puolustusta, taktiikka ja organisaatiota sekä materiaalista kehitystä.