Sotilastekokuujärjestelmä

Kirjoittajat

• Jyri Paulaharju Pääesikunta

Avainsanat:

Satelliittikuvaus, sotilaskäyttö

Abstrakti

Satelliittikuvauksen yleisiä perusteita käsitelty Tiede ja Ase-teoksen numerossa 31, jossa on tarkasteltu lähinnä kuvaustekokuita. Kirjoittajan mukaan tämäkään esitys "ei ollut tyhjentävä, ja useita eri tekokuujärjestelmiä jätettiin aiheeseen liittymättöminä käsittelemättä". Lisäksi hän toteaa, että salattavuussyistä ei voi saada täydellistä tietoutta kaikista sotilastarkoituksiin rakennetuista tekokuista. Aineisto perustuukin suurelta osin alan ammattilehdissä julkaistuihin tietoihin ja tilastoihin. Seurannan todetaan olevan melko kattavan, mutta sotilastekokuita ei voida aina eritellä luotettavasti muista taivaankannen kiertäjistä. "Näin ollen on luonnollista, ettei tässäkään tutkimuksessa ole voitu ehdottomalla varmuudella ja aukottomuudella esitellä kaikkia sotilassatelliittijärjestelmiä, monia yksityiskohtia ja kokeiluasteelle jääneitä ohjelmia on jätetty pois ja toisaalta joidenkin kohdalla perustiedot saattavat olla eri lähteiden kanssa ristiriitaisia."
Artikkelissa tarkastellaan aluksi USA:n ja Neuvostoliiton tiedustelukuvaussatelliitteja ja niiden antamia tuloksia. Toisessa luvussa käsittelyssä ovat molempien maiden elektronisen tiedustelun satelliitit niistä tehtävine johtopäätöksineen. Artikkelin loppuosassa tarkastellaan muun muassa lyhyesti sotilassää- ja navigointisatelliitteja, yhteystekokuita, varoitussatelliittiohjelmia, satelliittiasejärjestelmiä ja vastasatelliitteja. Johtopäätöksissä muun muassa todetaan, että " On väärin, jos väitetään, ettei sotilastekokuilla ole merkitystä. Niillä on jo nyt olennainen merkitys erityisesti kahden suuren valtaryhmittymän keskinäisissä suhteissa."