Ydinaseeton Pohjola ja sen vaikutus Euroopan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen

Kirjoittajat

• T. Juntunen Rajavartiolaitos

Avainsanat:

Pohjola, ydinaseettomuus, turvallisuuspolitiikka

Abstrakti

Kirjoittaja on tehnyt seuraavat rajausolettamukset:
"1) Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska muodostavat Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen alueellisen perustan.
2) Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ovat vyöhykkeen perustamisen ja toimivuuden kannalta keskeiset valtiot,
3) Keski-Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne saattaa vaikuttaa vyöhykkeen muodostamiseen,
4) Edellisten olettamusten perusteella muodostettava malli on Pohjolan suhteen tasapainossa (Mallia kutsutaan Tasapainomalliksi),
5) Pohjolan ydinaseeton vyöhyke voidaan toteuttaa vain siten, että siihen liittyvien valtioiden turvallisuuspoliittinen asema ei huonone eikä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välinen voimatasapaino muutu (Tasapainoehto).
Työssä käytetään rinnan käsitteitä ´Ydinaseeton Pohjola' ja 'Pohjolan ydinaseeton vyöhyke' (PYV). Edellisellä tarkoitetaan tarkemmin määrittelemätöntä poliittista ideaa ja jälkimmäisellä täsmällisesti määritellyksi oletettua turvallisuuspoliittista järjestelmää."
Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan alueellisen ydinaseettomuuden puitteissa sen historiallista taustaa, alueen perustamisen tavoitteita sekä sisällön keskeisiä ongelmia. Seuraavassa luvussa käsitellään Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen muodostamisen poliittisia perusteita, kuten esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Nato-maiden sekä Neuvostoliiton suhtautumista siihen. Kolmas luku sisältää ydinaseettoman vyöhykkeen muodostamisen sotilaallisia perusteita johtopäätöksineen ja seuraava luku tarkastelee ydinaseetonta vyöhyke-mallia. Viimeisessä luvussa käsitellään ydinaseettoman vyöhykkeen toteuttamismahdollisuuksia ja merkitystä Suomen turvallisuuspoliittisen aseman kannalta. Artikkelin liitteet sisältävät kaaviota ja karttapiirroksia sekä usean sivun mittaisen lähdeluettelon.