Lentoammunnan virhetekijöiden määrittämisestä
Abstrakti
Johdannon mukaan keskeisinä syinä lentoammunnan vähäiseen perustutkimukseen ovat olleet ilmeisesti tietyt vaikeudet ongelman ballististen perusteiden hallinnassa. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet pieni ampumaetäisyys ja vaikeus koordinaatiston valinnassa sekä se, että lentoradan laskeminen tarkasti elektronisten laskinten puuttuessa on ollut sangen työlästä."Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään lentoammunnassa tykkiaseilla maamaaliin tapahtuvien pienten virheiden vaikutusta tulen tarkkuuteen. Muilla aseilla tapahtuvan tulituksen (raketit, pommit, ohjukset) osalta tyydytään toteamukseen, että mitä ammunnan virheisiin tulee, on tykkitulitusta koskeva tarkastelu suhteellisen pitkälle voimassa raketeilla ja pommeilla tapahtuvaan tulitukseen nähden; ohjuksin tapahtuvaan tulitukseen yhtymäkohtia ei juuri ole. Koulutuksellisia näkökohtia ajatellen voidaan sanoa, että tykkiammunta muodostaa yleisen perustan lentoampumataidolle."
Ensimmäisessä luvussa määritellään tutkimustehtävä ja toisessa luvussa tarkastellaan matemaattisesti mallintaen virhetekijöiden vaikutusta tulen tarkkuuteen. Kolmannessa luvussa tehdään yhteenveto virhetekijöiden vaikutuksesta tulen tarkkuuteen ja tehdään suosituksia ammunnan suorittamista varten.
Tiedostolataukset
Julkaistu
1979-01-01
Viittaaminen
Pernaa, V. (1979). Lentoammunnan virhetekijöiden määrittämisestä. Tiede ja ase, 37(37), 244–265. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47597
Numero
Osasto
Artikkelit