Mannerheim rauhantekijäpresidenttinä

Kirjoittajat

• Vilho Tervasmäki

Avainsanat:

Mannerheim, rauhantekijä

Abstrakti

Artikkeli on yleisesikuntaeversti, dosentti Vilho Tervasmäen Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa huhtikuussa 1983 pitämä esitelmä. Esitelmä oli osa hänen valmistuvassa olevaa Mannerheimia koskevaa tutkimusta. Tervasmäki käsittelee yleisellä tasolla esitelmänsä alussa sotamarsalkka C.G. Mannerheimin osuutta talvisodan ja jatkosodan rauhanneuvottelujen valmisteluissa ja rauhasta päätettäessä. "Hän suositteli jo tammikuun lopussa 1940, jolloin kaikki rintamat olivat suhteellisen rauhallisia, rauhankosketukseen pyrkimistä. Rauhanneuvottelujen aikana, vihollisen suurhyökkäyksen jatkuessa, ylipäällikön ainoana tavoitteena oli Suomen neuvottelijoiden tukeminen tuloksellisilla torjuntataisteluilla."
Esitelmöitsijän mukaan Mannerheimin osuus jatkosodan rauhan valmisteluissa ja rauhasta päätettäessä oli "talvisodan loppuvaiheeseen verrattuna huomattavasti vaikeampi, monimutkaisempi ja laaja-alaisempi. Olihan rauhaan pyrittäessä kaikin keinoin vältettävä taisteluun joutumista myös ylivoimaisia saksalaisia joukkoja vastaan." Esitelmöitsijä toteaa lähteitä esitellessään, että kysymystä ja sitä sivuavia seikkoja on runsaasti käsitelty muistelmakirjallisuudessa. Alkuperäisinä arkistolähteinä ovat käytössä olleet muun muassa Eduskunnan suljettujen istuntojen pöytäkirjat 1939-1944, valtionarkistossa säilytettävä Gustaf Mannerheimin arkisto ja Risto Rytin arkisto. Esitelmässä käsitellään yksityiskohtaisesti muun muassa talvi- ja jatkosodan sekä välirauhan aikaisia pyrkimyksiä rauhan saavuttamiseen, tuoden esille Mannerheimin merkittävän osuuden neuvottelujen tai toimenpiteiden eri vaiheissa.