Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana

Kirjoittajat

• Vilho Lukkarinen

Avainsanat:

Lotta Svärd-järjestö, jatkosota

Abstrakti

Johdatuksen aiheeseen todetaan, että kun kesäkuun 1941 liikekannallepanossa otettiin puolustusvoimien palvelukseen yli 600 000 miestä, aiheutti se "maahan ankaran työvoimapulan parhaaseen heinäntekoaikaan, joten heinänteko jäi pääosin naisten huoleksi." Kirjoittajan mukaan maatalouskamppailu määräsikin hyvin suurelta osalta valtakunnan työvoiman, erityisesti naistyövoiman, käytön jatkosodan aikana. Sodan alkaessa suurin pulma oli naistyöttömyys, "mutta hyvin pian se muuttui pulmaksi siitä, miten naistyövoima saataisiin sijoitettua tehokkaimmin tuottavaan työhön täyttämään miesten vapaiksi jättämiä paikkoja ja vapauttamaan miehet taistelujoukkoihin." Artikkelin mukaan jatkosodan aikana palveli puolustusvoimissa yhtä aikaa keskimäärin 30 000 naista. "Koska naisten käyttö puolustusvoimien palveluksessa myöhemmin ilmenevistä syistä, sairaanhoitajia lukuun ottamatta, keskitettiin tapahtuvaksi Lotta Svärd -järjestön kautta, tämänkin tutkimuksen pääaiheena on puolustusvoimissa jatkosodan aikana palvelleet kenttälotat."
Artikkelissa tarkastellaan aluksi Lotta Svärd-järjestöä ja sen liikekannallepanosuunnitelmia ennen talvisotaa sekä toimintaa YH:n ja talvisodan aikana. Artikkelin mukaan tuolloin olivat valmistelut vielä kesken eikä talvisodan aikana ehditty luoda uutta järjestelmää Lotta-työvoiman käytöstä. Vuoden 1941 vuosikokouksessa hyväksyttiin järjestölle uudet säännöt, "joilla järjestön toiminta mukautettiin paremmin vastaamaan muuttuneita olosuhteita sekä suojeluskuntajärjestössä että puolustusvoimissa." Artikkelin loppuosassa tarkastellaan järjestön toiminnan ja johtosuhteiden eri vaiheita jatkosodassa. Yhtenä tarkastelukohteena on muun muassa kevättalvella 1942 alkanut puolustusvoimien naistyövoiman kriisi ja sen aiheuttamat jatkotoimenpiteet. Kirjoittaja tarkastelee lisäksi lyhyesti Lotta-kuria ja - moraalia. Loppupäätelmissä todetaan muun muassa, että " Voitaneen kuitenkin vetää se johtopäätös, että ellei kenttälottia olisi ollut, jatkosodan divisioonien luku olisi voinut olla 15 eikä 16 tai ainakin vahvuus niissä yhteensä olisi ollut ainakin divisioonan verran pienempi."

ISBN: 951-99670-9-5