Markkinan satama

Kirjoittajat

  • Ilkka Seppinen

Avainsanat:

Markkinan satama, Pohjois-Suomi, logistiikka

Abstrakti

Artikkelin alussa selvitetään yleisellä tasolla Markkinan satamakysymyksen nimellä mainittua episodia Suomen toisen maailmansodan aikaisissa vaiheissa. "Markkinan satamakysymys oli huippukaudellaan keväällä ja alkukesästä 1941 luonteenomainen salaisen diplomatian operaatio." Kirjoittajan mukaan maastossa näkyvä noin 200-kilometrinen pituinen maantie Enontekiön Palojoensuusta Skibotniin on kyseisen hankkeen näkyvä muistomerkki, joka on rakennettu suomalaisin ja saksalaisin voimin Markkinan sataman takia.
"Keväällä ja alkukesästä 1941 Markkinan satamakysymys eteni kiivaasti ja olisi toteutuessaan voinut aiheuttaa kauaskantoisia seurauksia Suomelle. Suomi kääntyi näet häikäilemättömällä tavalla Saksan puoleen saadakseen itselleen etuja suvereniteettinsa menettäneeltä Norjalta. Touko-kesäkuun vaihteessa v. 1941 ministeri Henrik Ramsayn puheenjohdolla toiminut Markkinan satamakomitea laati muutamassa päivässä ehdotuksen menettelyksi Skibotnista hankittavaa satamaa varten. Tavoitteena oli saksalaisia hyväksi käyttäen saada Norjan kanssa aikaan valtiosopimus, jonka perusteella satama-alue ja sille Suomen rajalta johtava kulkutie kuuluisi Suomelle sen suvereniteetin alaisena vuokra-alueena." Tavoitteen hyväksyi myös presidentti Ryti valtioneuvoston istunnossa 13. kesäkuuta 1941. Kirjoittajan mukaan kyseessä ei ollut hetken päähänpisto, vaan asiaa oli käsitelty jo 1830-luvulta alkaen. Näitä hankkeita ja niiden eri vaiheita käsitellään artikkelin eri luvuissa.

ISBN: 951-99975-1-2

Tiedostolataukset

Julkaistu

1988-01-01

Viittaaminen

Seppinen, I. (1988). Markkinan satama. Tiede ja ase, 46(46), 184–205. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47704

Numero

Osasto

Artikkelit