Suojeluskuntajärjestön autonomia

Kirjoittajat

  • Kari Selén

Avainsanat:

Suojelukuntajärjestö, autonomia

Abstrakti

Artikkelin alussa käsitellään suojeluskuntajärjestön vuonna 1918 tapahtunutta perustamista ja saman vuonna annettua asetusta. Kirjoittajan mukaan toiminnassa oli alusta alkaen ongelmia. "Kokonaisuus oli liian hajanainen, eikä yhteiskunnallinen tilannekaan vain muutama kuukausi vapaussodan päättymisen jälkeen ollut otollinen. Järjestö jouduttiin itse asiassa perustamaan uudelleen." Uusi asetus annettiin helmikuussa 1919. Toisessa luvussa tarkastellaan suojeluskuntajärjestön valtasuhteita tuoden esille erilaisia käytännön ongelmia johtamisen käytänteissä. Seuraavassa, luottamusta käsittelevässä luvussa tuodaan esille muun muassa, että vuosina 1927 - 1928 annetussa laissa ja asetuksessa edellytettiin tiettyjen johtomiesten tuli nauttia suojeluskuntain luottamusta.
Itsehallinnon ja liikkumavapauden rajoja tarkastelevassa luvussa, selvitetään erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja suojelukuntajärjestön ja sen piirien johtosuhteiden järjestelyissä. Siinä todetaan muun muassa, että " Sotaväen päällikkö Aarne Sihvo yritti suojeluskuntajärjestön vakinaistamisen yhteydessä saada sen alistetuksi puolustuslaitokselle, mutta siihen ei suostuttu." Viimeisessä luvussa, "Maailmansodan aika", käsitellään suojelukuntajärjestön toiminnan muutoksia sotien aikana ja järjestön valmistautumista sen lakkauttamiseen.
There is summary in English at the end of the article.

Tiedostolataukset

Julkaistu

1998-01-01

Viittaaminen

Selén, K. (1998). Suojeluskuntajärjestön autonomia. Tiede ja ase, 56(56), 159–175. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47810

Numero

Osasto

Artikkelit