Strategisen iskun torjunta pääkaupunkiseudulla vuosina 1943 ja 1944

Kirjoittajat

• Ari Suontlahti Maanpuolustuskorkeakoulu

Avainsanat:

Jatkosota, Helsinki,

Abstrakti

Artikkelin alussa tuodaan lyhyesti esille tarkasteluajankohdan yleinen tilanne ja todetaan muun muassa, että "Suomalaisten vuosina 1943 - 1944 Helsingin puolustamiseksi suunnittelemat ja toimeenpanemat puolustusjärjestelyt tehtiin voimakkaan poliittis-sotilaallisen painostuksen alaisena. Liittoutuneet ja varsinkin Neuvostoliitto halusi Suomen irti sodasta mahdollisimman vähäisin sotaponnistuksin. Rauhanehtojen läpimenoa Suomen eduskunnassa tuettiin voimakkailla ilmahyökkäyksillä helmikuussa 1944. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ainoastaan maavoimien joukkojen avulla toimeenpantuja operatiivisia suunnitelmia, vaikka ilmapuolustuksen osuus Neuvostoliiton ilmahyökkäysten torjunnassa oli keskeinen."

Ensimmäisessä luvun otsikossa todetaan, että "Vaikka tilanne Virossa muuttuu, ei Neuvostoliiton hyökkäykseen pääkaupunkiseudulle silti uskottu." Siinä tarkastellaan muun muassa laadittuja uhka-arvioita ja saksalaisten laatimia operaatiosuunnitelmia Suomen sodasta irtautumisen varalle. Seuraavaksi tarkastellaan suomalaisten laatimia maahanlaskutorjuntasuunnitelmia. Seuraavassa artikkelin painopisteluvussa," Osasto Helsinki suojaa valtakunnan poliittisen päätöksenteon", selvitetään yksityiskohtaisesti osaston muodostamista, kokoonpanoa, tehtävää, laadittuja suunnitelmia. toimintaohjeita jne. Viimeisessä luvussa tarkastellaan perusteita sille, miksi osasto Helsinki perustettiin. Asiaa käsitellään saksalaisesta ja neuvostoliittolaisesta näkökulmasta sekä lisäksi selvitetään Suomessa käytyjä neuvotteluja tai tapahtumia.
There is summary in English at the end of the article.