GREAT POWERS, ARCTIC SECURITY AND FINLAND

Kirjoittajat

• Vesa Virtanen Ministry of Defense, Finland

Avainsanat:

arctic, security, arktinen, turvallisuus

Abstrakti

Arktisen alueen turvallisuuspolittinen merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun jää sulaa ja mahdollistaa alueen mittavien luonnonvarojen nykyistä paremman hyödyntämisen. Uusimpien arvioiden mukaan arktinen alue voisi olla kesäikuukausina vapaa jäästä jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Arktinen alue on kiinnostava, koska siellä sijaitsee noin 30 % maailman hyödyntämättömistä kaasuvaroista ja noin 13 % öljyvaroista. Lisäksi alueella on runsaasti arvokkaita mineraaliesiintymiä. Jään sulaminen avaa myös uudet kuljetusreitit lyhentäen Pohjois-Euroopan ja Aasian laivamatkaa 35 – 60 % ja 10 – 20 vuorokaudella. Kalastuksen merkitys arktisella alueella lisääntyy uusien kalastusalueiden tullessa käyttöön ja myös arktisen alueen turismi on kasvussa. Arktisen alueen muutoksen takia suurvallat valmistautuvat vaikutusvaltansa lisäämiseen ja alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat arktisia maita, mutta alueen luomat mahdollisuudet ovat houkutelleet mukaan myös ei-arktisia maita, kuten Etelä-Korean, Intian, Japanin ja erityisesti Kiinan. Kilpajuoksu arktiselle alueella lisää myös sotilaallisten kykyjen kehittämistä siten, että toiminta arktisissa olosuhteissa on mahdollista. SAR-kyvyt ja liikkumiskyky (jäänmurtokyky) korostuvat. Tämä on jo nähtävissä esimerkiksi Venäjän asevoimien kehittämissuunnitelmissa. Muuttuva arktinen alue ei ole niin kiinnostava Yhdysvalloile kuin se on Venäjälle ja Kiinalle. Yhdysvaltojen intressi alueella on turvata vapaa liikkuvuus ja luonnon tasapaino. Melko vaatimattomaan Yhdysvaltojen arktiseen politiikkaan on monia syitä. Ensinnäkin Yhdysvaltojejn arktinen alue, Alaska, on melko kaukana Yhdysvaltojen ydinalueista. Toiseksi Yhdysvaltojejn intressit ovat Lähi-idässä ja Aasiassa, mukaan lukien Afganistan, Iran, Irak ja Pohjois-Korea sekä yhä enemmän Kiinassa ja Tyynellä Valtamerellä. Kolmanneksi Yhdysvallat saa huomattavasti halvempaa energiaa ydinalueiltaan, kun liuskekaasun ja –öljyn tuotanto lisäntyy tehden Yhdysvalloista vielä tällä vuosikymmenellä yhden maailman suurimmista energian tuottajista. Suurvalloista Venäjä hyötyy jään sulamisesta eniten. Nykyisin arktinen öljy ja kaasu tuottavat jo noin 20 % Venäjän bruttokansantuotteesta ja 22 % viennistä. 80 % maailman arktisesta kaasusta sijaitsee Venäjän alueella. Tulevaisuudessa arktisen energian merkitys Venäjälle vain lisääntyy läntisen Siperian energiavarojen vähetessä. Öljyn hinnassa on sen lisääntyneestä kysynnästä huolimatta nähtävissä laskupaineita 2020-luvulla Yhdysvaltojen suuren tuotantokapasiteetin takia. Tämä lisää entisestään Venäjän tarvetta tuottaa ja myydä nykyistä enemmän öljyä ja kaasua, jotta Venäjän talous ei romahtaisi. Venäjän vaikutusvaltaan kansainvälisessä politiikassa vaikuttaa ydinaseiden lisäksi se, kuinka paljon se saa varoja energiastaan. Turvatakseen etunsa arktisen energian saamisessa Venäjä kehittää asevoimiaan ja pyrkii lisäämään sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella. Myös koillisväylän avautuminen ja käyttö kansainväliseen laivaliikenteeseen nähdään Venäjällä merkittävänä tekijänä saada tuloja ja kuljettaa energiatuotteita Aasiaan. Kiina on yhä kiinostuneempi arktisesta alueesta. Kiina näkee arktisen alueen yhtenä keskeisenä voimavaroja tuottavana alueena. Jo nykyisin Kiina käyttää enemmän rahaa arktiseen tutkimukseen kuin Yhdysvallat. Kiina uskoo, että peräti 15 % sen ulkomaankaupasta kulkee arktisten alueiden kautta vuoteen 2020 mennessä. Kiina tarvitsee energiaa ja raaka-aineita pitääkseen yllä talouskasvuaan, minkä takia Kiina on siirtänyt katseensa arktisille alueille. Kuljetusreittien lisäksi Kiina on kiinnostunut alueen luonnonvaroista. Kiina ei ole arktinen valtio, eikä se voi esittää aluevaatimuksia. Sen takia Kiina ostaa kaivos- ja öljy-yhtiöiden osakkeita ja lisää läsnäoloaan arktisella alueella. Sotilaallinen läsnäolo arktisella alueella on lisääntymässä, ja suurvalloilla on siellä erilaisia intressejä. Pahin uhkaskenaario olisi, jos suurvaltojen välille tulisi erimielisyyksiä arktisten luonnonvarojen hyödyntämisestä, laivareiteistä tai kalastuksesta. Tällä hetkellä kaikki pyrkivät rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, eikä jään sulamisella ole välittömiä sotilaallisia vaikutuksia. Sotilaallisen vastakkaiasettelun uhka on kaukainen. Silti arktinen turvallisuustilanne on 2020-luvulla haastavampi kuin tänään. Arktisen alueen jokapäiväiset uhkat eivät liity sotilaalliseen toimintaan. Sen sijaan uhkina ovat ympäristöonnettumuudet sekä lisääntyneen kalastuksen, laivaliikenteen ja turismin aiheuttamat onnettomuudet. Arktisen alueen toimijat eivät vielä ole riittävästi valmistautuneet näiden uhkien torjuntaan. Vaativa arktinen toiminta-alue on laaja ja siellä on huonot viestiyhteydet. Mikään maa ei kykene yksin hoitamaan vaativan katastrofin edellyttämiä toimia, minkä takia arktisella alueella tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Inhimillisten katastrofien välttämiseksi kansainvälisen yhteisön tulee ottaa aktiivisempi rooli ja kehittää yhdessä arktisen uhkaympäristön ja katastrofien hoitamiseen tarvittavia kykyjä. Suomelle arktisen alueen kehitys luo yhtäältä turvallisuuspoliittisia haasteita ja toisaalta taloudellisia mahdollisuuksia. Suomen on huolehdittava oman alueensa valvonnasta ja seurattava sotilaallisen toimintaympäristönsä kehittymistä arktisella alueella. Kuolan lisääntynyt merkitys Venäjälle on otettava tässä kehityksessä huomioon. Taloudellisessa mielessä Suomi voi profiloitua ja hyötyä arktisena osaajana ja saada teollisuutensa korkealaatuisia arktisen toimintaympäristön kestäviä tuotteita kaupaksi. Myös Suomen Lapin keskeinen maantieteellinen sijainti koillisväylän käytön lisääntyessä tuo monia uusia mahdollisuuksia, jos Pohjois-Suomen infrastruktuuria kehitetään. Arktisen alueen muutoksen aiheuttamat toimenpidesuositukset Suomelle ovat: 1. Seurataan sotilaallisen toimintaympäristön kehitystä arktisella alueella 2. Ylläpidetään valvonta- ja puolustuskyky Suomen arktisella alueella 3. Kehitetään viranomaisyhteistyötä, jotta viranoamsiet voivat toimia yhdessä ja tukea toisiaan mahdollisissa arktisen alueen kriiseissä 4. Muodostetaan arktinen moniviranomaisyhteistyöryhmä (ml yksityinen sektori), joka seuraa arktisen alueen kehitystä ja tekee suosituksia arktisen alueen kehittyessä 5. Otetaan osaa ja järjestetään rajat ylittäviä harjoituksia ja lisätään yhteistyötä arktisiin uhkiin varautumiseksi 6. Seurataan ja arvioidaan Koillisväylän laivaliikenteen kehitystä, jotta voidaan arvioida ja kehittää Suomen osallistumista ja hyötymistä kasvavasta liikenteestä 7. Laaditaan tutkimus, jossa arvioidaan pitkällä aikavälillä, millaisia infrastruktuurimuutoksia Suomen tulisi tehdä, jotta arktisesta muutoksesta voidaan hyötyä 8. Arvioidaan, kuinka suomalaista osaamista voidaan hyödyntää arktisen alueen eri kehitysalueilla 9. Jatketaan vuoropuhelua kaikkien arktisen alueen toimijoiden kesken