SUOMALAISTA KÄYTÄNNÖN SOTATAITOA. Sotilaiden keksintöjä jatkosodassa

Kirjoittajat

• Mikko Karjalainen Kansallisarkisto

Avainsanat:

keksinnöt

Abstrakti

Jatkosodan ja erityisesti vuoden 1944 osalta yksittäisen taistelijan omien sotataidollisten näkemysten tutkiminen on mahdollista toteuttaa tarkastelemalla maaliskuussa 1944 päämajaan perustetun keksintötoimiston toimintaa. Toimiston tehtävänä oli ottaa vastaan puolustusvoimien henkilöstön keksintöesityksiä ja pyrkiä seulomaan niistä käyttökelpoisimmat. Jokapäiväisten tehtäviensä ohella suomalaiset sotilaat tekivät jatkosodan aikana tuhansia pieniä keksintöjä. Osa keksinnöistä oli hyödyttömiä, mutta suurin osa keksinnöistä oli kuitenkin hyvin käytännöllisiä, päivittäisen sodankäynnin esiin tuomia innovaatioita. Keksintötoimiston perustaminen päämajan yleisesikuntaan maaliskuussa 1944 ei ole ollut suomalainen ”keksintö”. Vastaavaa toimintaa harjoitettiin ainakin Saksan, Ruotsin, Romanian ja Sveitsin armeijoissa. Suomessa pyrittiin ottamaan oppia ulkomaisista tiedoista ja kokemuksista. Vain murto-osan keksintötoimiston saamista ehdotuksista arvioitiin hyödyttävän puolustusvoimia niin paljon, että keksijät ansaitsisivat palkkion. Maksettujen palkkioiden kokonaissumma oli vajaa 300 000 markkaa. Suurin, 30 000 markan palkkio myönnettiin rannikkotykistön etäisyysmittarin kehitystyöstä. Keksintötoimiston perustaminen hyödytti Suomen armeijaa siten, että hyödyllisiksi havaitut keksinnöt pystyttiin helposti ottamaan laajempaan käyttöön. Toisaalta mahdollisuus keksintöehdotusten laatimiseen antoi useammalle sadalle puolustusvoimien palveluksessa olleelle sotilaalle ja siviilille mahdollisuuden tuoda virallisesti esiin kriittisen mielipiteensä epäonnistuneiksi kokemistaan tarve-esineistä ja toiminnoista.