EUROOPAN PUOLUSTUSMARKKINOIDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET SUOMALAISELLE PUOLUSTUSTEOLLISUUDELLE

Kirjoittajat

• Jukka Anteroinen Maanpuolustuskorkeakoulu. Sotatekniikan laitos
• Juha-Matti Lehtonen Maanpuolustuskorkeakoulu. Sotatekniikan laitos
• Harri Mikkola Tampereen yliopisto; Ulkopoliittinen instituutti

Avainsanat:

puolustusteollisuus, puolustusmarkkinat, defence markets, defence industry

Abstrakti

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintaympäristö on ollut huomattavissa muutoksissa kylmän sodan päättymisen jälkeen. Perinteiset ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajat ovat hämärtyneet. Huomio on siirtynyt pois perinteisistä sodankäynnin uhkakuvista kohti uusia turvallisuusuhkia, kuten terrorismiin ja kyberuhkiin. Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksen lisäksi eurooppalaisiin asevoimiin ja puolustusmateriaalikauppaan on kohdistunut samaan aikaan taloudellisia ja poliittisia muutospaineita. Artikkelissa tarkastellaan näiden Euroopassa ja samalla Suomessa tapahtuvien muutosten vaikutuksia suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Muutostekijöiden tarkastelussa painopiste on sotilaallisissa tekijöissä. Artikkelissa esitetyt muutokset haastavat kotimaisen puolustusteollisuuden nykyistä asemaa ja sen kilpailukyvyn edistymistä aiemmin näkemättömällä tavalla. Euroopan tarpeet painottuvat sekä suorituskykyjen että myös teknisen tutkimuksen ja kehittämisen painopisteiden perusteella varsin voimakkaasti kriisinhallinnassa tarvittaviin kykyihin. Symmetrisiin uhkiin vastaamiseksi tarvittavan puolustusmateriaalin kysyntä sen sijaan on supistumassa Euroopassa. Supistuksista johtuvan käytetyn materiaalin lisääntyvä tarjonta heikentää myös uusien vastaavien tuotteiden kysyntää. Sekä kysynnän supistuminen, että käytetyn materiaalin lisääntyvä kauppa ovat selviä uhkia puolustusteollisuudelle ja sen uusien tuotteiden tarjonnalle. Mahdollisesti lisääntyvä käytetyn materiaalin kauppa voi kuitenkin lisätä kysyntää näiden tuotteiden päivittämiselle ja modifioinnille. EU:n säädöspohjan muutokset tuovat sekä uhkia että mahdollisuuksia. Suurimpina uhkina ovat vastakauppojen vaikeutuminen sekä aiempaa useammin toteutuva kansainvälinen kilpailutilanne puolustusvoimien hankinnoissa. Mahdollisuutena on muualla Euroopassa aiemmin Suomea suljetumpana pysyneiden puolustusmarkkinoiden avautuminen vapaalle kilpailulle. Sekä uhkien torjuminen että mahdollisuuksien lunastaminen edellyttää suomalaiselta teollisuudelta kykyä tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Suomalaisen puolustusteollisuuden vahvuudet, kuten hyvä tuntemus puolustusvoimien järjestelmistä ja toimintatavoista sekä ympäristöllisistä tekijöistä luovat hyvän perustan kilpailukyvylle kotimaassa tulevaisuudessakin ja tukee siten myös kilpailukykyä ulkomaille suuntautuvassa kaupassa. Puolustushallinnon materiaalipoliittiset linjaukset sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittisen teollisuuden ylläpidosta Suomessa ja teknologiahankkeiden suuntaamisesta kotimaiselle teollisuudelle tukevat kotimaisen puolustusteollisuuden elinvoimaisuutta, mutta eivät yksin voi siitä taata. ABSTRACT Security and defence political environment has changed radically in Europe since the Cold war. Traditional boundaries between states’ external and internal security have blurred. The focus of military threats has changed from symmetric to asymmetric threats. The economic crisis in Europe has forced countries to reduce their defence budgets. Simultaneously, European Commission has introduced a new directive for procurement of military and security equipment (directive 2009/81/EC) that facilitates cross-border procurement of defence material between EU Member States. This article discusses these changes and their implications to the Finnish Defence Industry. Both positive and negative implications were recognised. First, from the perspective of the military capabilities, the demand for military equipment designed to meet traditional threats is shrinking in Europe. This is a clear threat for the defence industry, whose current product portfolio consists primarily of such systems. However, the market for used surplus equipment is increasing and this provides new business opportunities in refurbishing and upgrading of materiel. The development of future military capabilities within Nato and EU are mainly focused on out-of-area operations against irregular threats. Second, the new directives by European Commission create both opportunities and threats for the Finnish defence industry. The prospect for liberalisation of the defence market in Europe is a potential opportunity for the industry. In contrast, the impediments to apply offsets as widely as previously produce immediate and negative effects to the Finnish defence industry, whose main customer is the Finnish Defence Forces. Countering the threats and taking advantage of the opportunities demand that the Finnish defence industry is competitive in the international markets. The strength of the Finnish defence industry is a profound understanding of the Finnish Defence Forces. This is the key to competitiveness in defence equipment procurement projects in Finland, which, in turn, supports creation and strengthening of competitiveness abroad. The current defence industrial strategy of the Finnish Ministry of Defence outlines that defence industry, critical for security of supply shall be retained in Finland. Likewise, it recognises that R&D programmes should primarily be carried out by the Finnish defence industry and academia. These measures support the vitality of the domestic defence industry also in future, but they alone cannot guarantee it.