Teoreettinen pohja kulttuuriekologiselle restauroinnille

  • Riikka Katariina Lumme Oulun yliopisto / arkkitehtuurin tiedekunta
Keywords: Sustainability, restoration, architectural conservation

Abstract

Tiivistelmä

 

Tutkin kulttuuriekologista restaurointia ja kuinka se toteutuu nykyajan restaurointikohteissa. Kestävä kehitys on olennaisessa osassa kulttuuriekologisessa restauroinnissa. Kestävä kehitys jakautuu neljään eri osa-alueeseen yleisesti käytetyn kolmijaon (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen) sijaan. Osa-alueet ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen. Kulttuuriekologisessa restauroinnissa korostuvat kulttuurinen ja ekologinen osa-alue.

 

Kulttuuriekologia on kulttuuriantropologian tieteenhaara, joka tutkii ihmisen kulttuuriympäristösuhdetta. Kulttuuriekologia sai alkunsa 1950- ja 1960-luvuilla Yhdysvalloissa Julian Stewardin ja Leslie Whiten johtamissa tutkimuksissa. Stewardin mielestä kulttuuriekologia on oppi, jossa kulttuurista evoluutiota pidetään erilaisten aineellisten tekijöiden, väestön, ekologian ja teknologian yhteisvaikutuksen tuloksena. Steward erotti ”kulttuuriytimen” ”kulttuurin muista ulottuvuuksista”. Ytimeen kuuluivat toimeentuloon liittyvät aineelliset prosessit. Kulttuuriekologiassa painotetaan aineellisten tekijöiden merkitystä yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksissa.(Eriksen, 2004, p. 255.)

 

Pyrin selvittämään kuinka kestävän kehityksen kulttuurinen ja ekologinen osa-alue toteutuvat restauroinnin kentässä. Kuinka ekologinen ja kulttuurinen puoli kohtaavat restaurointikohteessa? Voivatko molemmat puolet onnistua yhtä aikaa? Kuinka luoda tasapaino ympäristön kestävyyden ja kulttuurimerkityksen omaavan perintökohteen välille?

 

Restauroitavat rakennukset välittävät kulttuurimerkityksiä ja –perintöä tulevaisuuteen. Rakennusten pysyvyys ja laadukkuus ovat ekologisen rakentamisen perusperiaatteita. Ekologisuus ja rakennuskulttuuri kohtaavat rakennusten pysyvyydessä ja laadukkuudessa. Rakennusten pysyvää ja laadukasta luonnetta on vaatinut jo Vitruviuskin teoksessaan Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista ajanlaskumme alusta.

 

Energiatehokkuuden paine kasvaa koko ajan arkkitehtuuriperintökohteissa. Kulttuurinen merkittävyys ei saisi altistua haitallisesti energiasäästön toimenpiteille. Kuinka ottaa huomioon ympäristön kestävyyden lähestymistavat? Interventioiden tulisi olla kestävällä tavalla toteutettuja ja mahdollistaa kohderakennuksen kehitys ja huolto. Jotta saavutetaan tasapainoinen, käytännöllinen ja kestävä lopputulos, on neuvoteltava kaikkien sidosryhmien kanssa. Kohde on säilytettävä kulttuurimerkityksineen jälkipolville.(Madridin dokumentti, 2011.)

 

Artikkelissa pohditaan autenttisuuden ja integriteetin käsitteitä. Kuinka säilytetään kohteen integriteetti eli koskemattomuus? Kuinka hallitaan muutospaineet niin, että kulttuurinen merkittävyys, autenttisuus ja integriteetti voivat säilyä? Interventioiden tulisi nostaa ja säilyttää kohteen kulttuurista merkittävyyttä, autenttisuutta ja integriteettiä. Onko pienen rekonstruktion rakentaminen ymmärrettävää, kun se perustuu dokumentteihin ja vaikuttaa positiivisella tavalla perintökohteen koskemattomuuteen tai sen ymmärtämiseen?

Published
2014-10-23
How to Cite
Lumme, R. (2014). Teoreettinen pohja kulttuuriekologiselle restauroinnille. Proceedings of the Annual Architectural Research Symposium in Finland, 155-169. Retrieved from https://journal.fi/atut/article/view/47235