Charta Sigillata -luettelot. Jämsässä, Laukaassa ja Saarijärvellä avioliittoon kuulutetuilta perityn leimaveron tilitysluettelot vuosilta 1733–1748

  • Heikki Vuorimies Jyväskylän yliopisto

Abstrakti

Ruotsissa määrättiin 1660, että tietyt julkiset asiakirjat, kuten oikeusistuimien päätösten kopiot, testamentit, kauppakirjat, erilaiset valtakirjat, pöytäkirjanotteet ym. tuli kirjoittaa leimapaperille, josta kruunu peri määrätyn hinnan. Itse leimapaperi oli virallisella merkinnällä varustettu paperi, jossa merkintä ilmoitti maksun suuruuden. Kuuluttaminen avioliittoon ei kuulunut alunperin leimaveron piiriin. Valtion rahantarve kasvoi kuitenkin suuren Pohjan sodan aikana siinä määrin, että vuonna 1718 annetun uuden asetuksen selityksissä mainittiin myös avioliittoon kuuluttaminen leimaveron alaiseksi toimenpiteeksi. Leimaveron perintätavassa siirryttiin 1733 alkaen leimapaperipohjaisesta keruusta käteismaksuun, joka suoritettiin suoraan kirkkoherralle tai hänen edustajalleen. Kirkkoherrat puolestaan luovuttivat kertyneet varat seuraavan vuoden ensimmäisessä veronkantotilaisuudessa kruununvoudeille tai heidän edustajilleen ja samalla jättivät allekirjoitetun selvityksen kuulutetuista ja heiltä perityistä maksuista. Juuri näistä selvityksistä, joista usein käytetään lyhyesti nimitystä charta sigillata -luettelot, tässä on kyse. Avioliittokuulutuksesta perityn leimaveron tilitysluettelot häviävät läänintileistä vuoden 1748 jälkeen, sillä leimaveron käteiskeruusta luovuttiin 1. toukokuuta 1748 ja palattiin jälleen leimapaperin käyttöön. Turun rauhassa Venäjään liitetyissä seurakunnissa leimaveron tilitysluetteloita tosin laadittiin vielä tämänkin jälkeen aina vuoteen 1756 saakka, sillä Ruotsin valtakunnassa annetut asetusmuutokset eivät luonnollisestikaan koskeneet Venäjään liitettyjä alueita. Jämsän, Laukaan ja Saarijärven tilitysluettelot löytyvät Ylä-Sääksmäen kihlakunnan tiliasiakirjojen joukosta. Luetteloissa mainitut päivämäärät voivat olla ensimmäisen kuulutuksen päivämääriä, leimaveron maksupäiviä tai jopa vihkimispäiviä. Luetteloiden luotettavuus tosin on jossain määrin kyseenalainen, sillä tilitys- ja säilyneiden vihittyjen luetteloiden vertaaminen osoittaa, että osa löytyneistä luetteloista näyttää olevan puutteellisia.

Kirjoittajan biografia

Heikki Vuorimies, Jyväskylän yliopisto
Fil.tri Heikki Vuorimies on Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksen toimittaja, jonka erikoisalana on 1700-luvun ruotusotilaiden elämäkerrat.
Julkaistu
2015-11-18
Viittaaminen
VUORIMIES, Heikki. Charta Sigillata -luettelot. Jämsässä, Laukaassa ja Saarijärvellä avioliittoon kuulutetuilta perityn leimaveron tilitysluettelot vuosilta 1733–1748. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja, [S.l.], v. 48, p. 269-309, marras. 2015. Saatavilla: <https://journal.fi/ssvk/article/view/53312>. Lainattu: 24 touko. 2017.
Osasto
Artikkelit

Avainsanat

Keski-Suomi; Jämsä; Petäjävesi; Korpilahti; Muurame; Jyväskylä; Laukaa; Saarijärvi; Karstula; 1700-luku; Charta Sigillata; leimavero; avioliittokuulutus