Kirjoittajan ohjeet
Asetukset ja tyylit
Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä, sisennyksiä ei pidä tehdä.
Kursivointia käytetään
1) julkaisujen nimissä (Genos, Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja)
2) vieraskielisissä ilmaisuissa (de facto) sekä
3) sukutauluissa päähenkilön puolison ja lasten nimissä.
Lihavointia käytetään ainoastaan sukutaulujen päähenkilöiden nimissä. Leipätekstissä lihavointia ei tule käyttää lainkaan.
Numeroiden (4–5) ja vuosilukujen (2004–05) välissä käytetään puolipitkää viivaa (n-dash).
Sarkainten, sisennysten ja tavutuksen käyttöä on vältettävä.
Viitteet ja lähteet
Käytetyt lähteet merkitään ao. tekstinkohtiin viitenumeroilla joko käyttämällä Word-ohjelman automaattista viitenumerointia tai manuaalisesti yläindeksinumeroilla. Jälkimmäisessä tapauksessa viitteistä laaditaan kirjoituksen loppuun erillinen viiteluettelo.
Kirjoittaja voi antaa viitteissä myös sellaista lisätietoa, joka syystä tai toisesta ei sovi leipätekstiin; on suositeltavaa laatia leipätekstistä mahdollisimman helppolukuista ja siirtää toissijainen aineisto viitteisiin.
Kirjoituksissa käytetään pääsääntöisesti loppuviitteitä. Lyhyissä teksteissä (esimerkiksi Genoksen tiedonannot) tai kun viitteitä on vähän (1–3 kpl) lähdeviite voidaan sijoittaa tekstin sisään sulkeisiin.
Kirjallisuusviitteet
Kirjallisuuteen perustuvissa viitteissä käytetään kirjoittajan/toimittajan sukunimeä ja teoksen painovuotta. Kun viitataan teoksen tiettyyn kohtaan, tulee mainita myös ao. sivu.
1) Virtaranta 1961: 55–66.
2) Huurre & Vahtola 1992: 48.
3) Mäkelä ym. 2003: 33–67; ym.-merkintää käytetään kun kirjoittajia on enemmän kuin kaksi.
Kun teoksen kirjoittajaa tai toimittajaa ei ole mainittu, viitataan siihen kirjan nimellä, joka kursivoidaan:
Todistuskappaleita Suomen historiaan II: 55–102.
Sukututkimuksessa usein käytetyistä lähdejulkaisuista voidaan viitteissä käyttää vakiintuneita lyhenteitä (esim. FMU, REA).
Viitteissä lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (;).
Arkistoviitteet
Arkistoviitteen perusrakenne on seuraava:
1) säilyttävä arkisto
2) arkistonmuodostaja
3) sarjataso (tarvittaessa myös signumi)
4) asiakirja
5) sivunumero
Esimerkiksi:
• KA Militaria 433, Hämeen läänin jalkaväkirykmentti, Pääkatselmusrulla 1738: 57.
• TMA Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto, Ea:9 Kirjeasiakirjat 1775: 128.
• TKA Turun raastuvanoikeus, Perukirjat 1796: nro 34.
• JoMA Ilomantsin kihlakunnan kruununvoudin arkisto, Cb:7 Katselmuspöytäkirjat 1797-96: 20.6.1796.
• KA Ansioluettelokokoelma, Adolf Fredrik Neiglickin ansioluettelo 1841.
• JoMA Kiteen seurakunnan arkisto, IAa:1 Piispantarkastusten pöytäkirjat: 31.1.1683.
• KA Karkun SAY (kokoonpanoluettelo) 1600–19: 58.
Seuraavien kotimaisten aineistojen kohdalla noudatetaan kevyempää viittausjärjestelmää:
• voudin- ja läänintilit: KA 9271:236.
• tuomiokirjat:
KA Uudenkaarlepyyn raastuvanoikeus 5.2.1690: 25-28
VMA Ilmajoen käräjät 16.8.1794: 126-126v
Arkistonmuodostajista, sarjoista ja asiakirjoista käytetään niiden oikeita arkistoluetteloissa esiintyviä nimiä (venäläiset ja virolaiset nimet voidaan lisäksi kääntää sulkuihin artikkelin kielelle).
Arkistoaineiston lähdeviitteissä viitataan aina alkuperäiseen aineistoon, ei puhtaaksikirjoitettuihin kopioihin, tietokantoihin eikä mikrojäljenteisiin. Kotimaisissa arkistoissa säilytettäviin aineistoihin viitattaessa mikrojäljenne ilmoitetaan ainoastaan poikkeustapauksissa, esimerkiksi silloin kun on havaittu virhe mikrofilmiluettelossa
Kirkonkirjoihin ei kirjoituksissa ole tarpeen viitata muuten kuin poikkeustapauksissa, koska lähtöoletus on, että tutkimuksessa on käytetty rippikirjoja, joiden ilmoittamat tiedot on aina mahdollisuuksien mukaan tarkistettu historiakirjoista.
Erityisesti ulkomaisissa arkistoissa säilytettäviin lähteisiin viitattaessa on pidettävä tarkkaan huoli siitä, että lukijalle annetaan täydelliset tiedot aineiston löytämiseksi.
Kun lähteenä on käytetty ulkomaisessa arkistossa säilytettävää aineistoa, joka on käytettävissä mikrojäljenteenä suomalaisissa yleisarkistoissa, ilmoitetaan viitteen lopuksi suluissa mikrojäljenteen numero.
Internet-lähteet
Internet-lähteiden (esim. tietokannat, joiden sisältämä aineisto on saatavana ainoastaan verkosta – ei siis esim. Digitaaliarkiston aineistot) osoitteita ei merkitä tekstiin tai viitteisiin, vaan ainoastaan lähdeluetteloon. Mikäli lähteellä ei ole selkeästi havaittavaa nimeä, voi kirjoittaja nimetä lähteen itse ja käyttää nimeä tekstissä tai viitteissä. Tekstin loppuun voi lisätä listan käytetyistä verkkolähteistä, osoite ja lukupäivämäärä mukaan lukien.
Kirjallisuusluettelo
Lähteinä käytetystä kirjallisuudesta laaditaan kirjoituksen loppuun kirjallisuusluettelo. Teoksista mainitaan
1) kirjoittajan/kirjoittajien/toimittajan/toimittajien nimet
2) julkaisuvuosi
3) artikkelin/teoksen nimi
4) artikkelin kyseessä ollen sivunumerot
5) sarja, jossa teos on julkaistu
6) kustantajan kotipaikka (HUOM! Kustantajan kotipaikka on eri asia kuin painopaikka!)
7) kustantaja.
Kun kyseessä on verkossa julkaistu artikkeli tai teos, merkitään se kirjallisuusluetteloon samaan tapaan kuin painetutkin julkaisut. Osoitteen jälkeen merkitään lukupäivämäärä paitsi niissä tapauksissa, joissa lähteellä on pysyvä osoite (esim. doi-numero).
Esimerkkejä:
Falck, Henrik 1993: Den tavastländska släkten Willand. SSV 43, 59–102. Helsingfors: Genealogiska Samfundet i Finland.
Heino, Ulla 2009: Kauppaneuvos Lars Sacklén (1724–1795). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: SKS. Verkkojulkaisuna osoitteessa <http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=7> (luettu 23.9.2013).
Katajala, Kimmo (toim.) 1995: Manaajista maalaisaateliin: tulkintoja toisesta historian, antropologian ja maantieteen välimaastossa. Tietolipas 140. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Keskinen, Jarkko 2012: Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845. Turun yliopiston julkaisuja C, 345. Turku: Turun yliopisto. Verkkojulkaisuna osoitteessa <http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5150-5>.
Mäkinen, Anssi 2003: Viipurin läänin 1500-luvun voudintilit sukututkijan apuna. Genos 75 (1): 10–21.
Rabow-Edling, Susanna 2010: From one imperial periphery to another: the experience of a governor’s wife in Russian Alaska. Esitelmä 4. Internationella Konferensen om Ryska Amerika, Sitka 2010. <http://2010rac.com/papers.shtml> (luettu 12.9.2012).
Uotila, Kari 2003: Keskiajan kirkot ja linnat. Veijo Kaitanen, Esa Laukkanen ja Kari Uotila (toim.), Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle, 366–374. SKST 825. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Valokuvaajan tekijänoikeusopas. Helsinki: Musta Taide, Finnfoto, 1998.
Graafiset sukutaulut
Graafisten sukutaulujen (ns. viivataulun) suhteen ovat seuraavat seikat tärkeitä:
1) Sukutaululla pitää olla otsikko.
2) Se lähetetään toimitukselle joko .docx-tiedostona tai valmiina pdf-tiedostona. Jälkimmäisessä tapauksessa on pidettävä huoli siitä, että tiedosto on resoluutioltaan riittävän suuri painettavaksi ja että siihen ei voi tehdä muutoksia sen jälkeen, kun se on lähetetty toimitukselle.
On suositeltavaa, että sukututkimusartikkelin kirjoittaja laatii yhden tai useamman graafisen sukutaulun (ns. viivataulun), jotta lukija voi helpommin hahmottaa artikkelin sisältämät tiedot. Mikäli kaavion teko ei onnistu Wordilla, voi sen lähettää myös paperilla postitse tai neuvotella asiasta päätoimittajan kanssa.
Kuvitus
Kuvat tulee toimittaa ensisijaisesti sähköisessä muodossa joko jpg- tai tiff-tiedostona siten, että kuva on skannattu normaalikoossaan ja se sisältää 1:1-kokoisena vähintään 300 pikseliä tuumalla. Kuvien tulee siis olla painokelpoisia eli resoluutioltaan riittävän suuria. Teknisesti heikkotasoisia kuvia ei julkaista.
Kirjoittajan tulee laatia kuviin kuvatekstit, joista on käytävä ilmi varsinaisen kuvatekstin lisäksi kuvan lähde (kuva-arkisto, asiakirjakopion lähde, valokuvaajan nimi).
Kirjoittajan tulee merkitä artikkeliin ehdotuksensa kuvan sijaintipaikasta.
Toimitus neuvoo tarvittaessa kuviin liittyvissä kysymyksissä.
Tiivistelmä
Vertaisarvioituun artikkeliin kirjoittajan tulee aina laatia artikkelistaan lyhyt sivun pituinen tiivistelmä, jonka toimitus käännättää englanniksi.
Malli sukutaulusta
Huomaa mitkä nimet on kirjoitettava kursiivilla ja mitkä lihavoidulla sekä sukutaulun rakenne! Roomalainen numerointi kertoo sukupolvien määrän. Sukutauluissa edetään siten, että ensiksi käsitellään kantavanhempien vanhimman lapsen jälkeläiset ja sen jälkeen siirrytään käsittelemään seuraavaksi vanhimman lapsen jälkeläiset jne.
Taulu 7
IV. Julius Pentinpoika Knaapila (taulusta 3), s. n. 1683 Pälkäneellä, haud. 28.4.1728 Pälkäneellä. Pälkäneen Kirvun Knaapila I:n rusthollari 1707–28. – Puoliso 1) Maria, haud. 1723 Pälkäneellä. – Puoliso 2) 27.12.1723 Pälkäneellä Sofia Tuomaantytär Kirvusta, s. n. 1702, k. 11.9.1762 Pälkäneellä. Piti taloa vuonna 1729. Sofian 2. puoliso 16.3.1733 leski-isäntä Erkki Simonpoika Raukola Pälkäneen Onkkaalasta, s. n. 1686, k. 31.1.1739 Pälkäneellä, kuudennusmies. Erkin 1. puoliso ilmeisesti Ingeborg, Raukolan emäntä, k. 19.11.1732 Pälkäneellä.
V. Lapsia (kaikki s. Pälkäneellä):
1. Pentti Juliuksenpoika kast. 15.8. 1711. Taulu 8.
1. poikalapsi haud. 29.6.1716.
1. Johannes Juliuksenpoika kast. 27.12.1717, haud. 31.5.1724 Pälkäneellä.
1. Matti Juliuksenpoika kast. 24.2.1721 Pälkäneellä, mainitaan Knaapilassa 1744–50. Taulu 9.
2. Liisa Juliuksentytär s. 29.9.1724. Taulu 10.
2. Kaisa Juliuksentytär s. 25.9.1727. Taulu 11.
Mikäli syntyneiden luettelossa on syntymäaika ja kastepäivä, niin tauluun otetaan syntymäpäivä. Mikäli on merkitty vain kastepäivä, niin silloin otetaan se. Oheisessa tapauksessa syntymäpäivää ei ole aina merkitty, koska syntyneiden luettelosta löytyi vain kastepäivä.
Tabell 1
I. Anders Sigfridsson. Nämns som bonde på Röylä 1634–36 med hustru, styvmor och syster. År 1637 och 1639 nämns Anders och en annan man samt två kvinnor och därefter nämns han ännu 1642–62 samt 1664. Anders var nämndeman 1636–70.4 Markus Eriksson i Niemenkylä dömdes år 1642 att betala åt Anders i Röylä 1 ½ tunna spannmål enligt en förlikning de ingått. – Gift med Margareta Månsdotter, nämns som hustru 1634–39 och med namn 1642–63.6 Hon begrovs den 22.9.1678 i Lojo Röylä.
II. Barn:
Matts Andersson. Tabell 2.
Erik Andersson. Nämnd i mantalslängden på Röylä 1653.
Margaretha Andersdotter. Nämnd i mantalslängderna på Röylä 1653–56.
Brita Andersdotter. Nämnd i mantalslängderna på Röylä 1653–54.
Eri sukututkimusohjelmilla tulostetut sukutaulut eivät kelpaa sellaisenaan, vaan ne on kirjoitettava uudelleen Word-tekstinkäsittelyohjelmalla (ilman muotoiluja).
Toimitus tarvittaessa neuvoo ja ohjaa kirjoittajaa henkilökohtaisesti ja tekee tarvittaessa pienet tekniset muokkaukset tekstiin. Toimitus myös tarkastaa kieliopin.
