Strateginen kommunikaatio ja psykologinen vaikuttaminen – Käsitys sotataidosta palaa juurilleen?

  • Torsti Sirén
Avainsanat: strateginen kommunikaatio, psykologinen vaikuttaminen, sotataito

Abstrakti

War and warfare have traditionally been approached from perspectives of reactivity. In such cases, nations and other social communities have prepared themselves to defend by force of arms their values, geographical territories and other entities they have considered important as communities against external threats. The main argument of the present article is that our post-modern world, networked in many ways, in which national, uniform cultures have been called into question, enables and even requires one to act proactively, regionally and/or globally against threats perceived as common. Such threats may be traditional politicomilitary ones, economic or environmental, but mere preparedness is not enough to respond to any of one them. Small, or even greater nations for that matter can no longer afford to build their security on a mere reactive preparedness stressing the importance of independence. In ancient China, a military commander or statesman who could win a war without a single battle was considered a master of the art of war. In our world, traditional battle spaces have been replaced by a global, virtual information space in which individuals and communities can be influenced psychologically by messages on the basis of a common state of volition and by a range of means even at times of profound peace that were not possible at the time of our ancient Chinese brothers and sisters. Sotaa ja sodankäyntiä on perinteisesti lähestytty reaktiivisuuden lähtökohdista. Tällöin kansakunnat ja muut sosiaaliset yhteisöt ovat varautuneet puolustamaan aseellisesti arvojaan, maantieteellisiä alueitaan tai muita yhteisöllisesti tärkeiksi kokemiaan kokonaisuuksia ulkoisia uhkia vastaan. Tämän artikkelin pääväittämä on, että monin tavoin verkostoitunut, postmoderni maailmamme, jossa kansalliset yhtenäiskulttuurit on asetettu kyseenalaisiksi, mahdollistaa ja jopa edellyttää toimimaan proaktiivisesti, alueellisesti ja/tai globaalisti, yhteisiksi koettuja uhkia vastaan. Uhkat voivat olla perinteisiä poliittis-sotilaallisia, taloudellisia tai ympäristöuhkia, mutta pelkkä varautuminen ei riitä vastaamaan mihinkään näistä. Pienillä, eikä ehkä suuremmillakaan kansakunnilla ole enää varaa rakentaa turvallisuuttaan pelkän itsenäisyyttä korostavan reaktiivisen varautumisen varaan. Muinaisessa Kiinassa sotataidollisena mestarina pidettiin sellaista sotapäällikköä tai valtiomiestä, joka pystyy voittamaan sodan ilman taisteluakaan. Meidän maailmassamme perinteiset taistelutilat ovat korvautuneet globaalilla, virtuaalisella informaatiotilalla, jossa yksilöihin ja yhteisöihin voidaan psykologisesti vaikuttaa yhteiseen tahtotilaan perustuvilla viesteillä ja sellaisella keinovalikoimalla jo syvän rauhan aikana, mitkä eivät muinaisten kiinalaisten veljiemme ja sisariemme aikana olleet mahdollisia. Artikkeli on suomenkielinen. The full text is in Finnish.

Kirjoittajan esittely

Torsti Sirén
Kirjoittaja on everstiluutnantti, VTT ja HuK ja toimii tutkimusryhmän johtajana Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella.
Julkaistu
2011-05-23
Viittaaminen
Sirén, T. (2011). Strateginen kommunikaatio ja psykologinen vaikuttaminen – Käsitys sotataidosta palaa juurilleen?. Tiede Ja Ase, 68. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/4136
Osasto
Artikkelit