Sota-ajan talouselämän johtaminen toisen maailmasodan kokemusten valossa
Avainsanat:
Sotatalous, talouselämä, toinen maailmansota, valmistelut, logistiikkaAbstrakti
Artikkelissa käsitellään talouselämän ja erityisesti sotatalouden johtamisesta saatuja kokemuksia toisen maailmansodan aikana. Siinä keskitytään Sveitsin, Ison Britannian, Saksan ja Suomen talouselämän ja teollisuuden tarkasteluun sekä niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Kirjoittajan näkemyksen mukaan sota-ajan talouselämän johtamisella tarkoitetaan sekä siviili- että sotilasaloille ulottuvaa valtakunnallista talouselämän johtamista. Artikkelissa käsitellään muun muassa edellä todettujen maiden talouselämän johtamista, valmisteluja, organisointia ja saatuja kokemuksia sekä niiden erityspiirteitä. Suomen talouselämän osalta käsitellään valmistautumista ennen talvisotaa, järjestelyjä talvi- ja jatkosodan aikana sekä saatuja kokemuksia. Johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että talouselämän tarvitsee keskitetyn ylimmän johdon, joka parhaiten pystyy säännöstelemään ja ohjaamaan käytettävissä olevat tarvikkeet, raaka-aineet ja tuotantomahdollisuudet. Artikkelissa hahmotellaan talouselämän ylimmän johdon ja sotatalousesikunnan organisaatiot ja pelkistetyt tehtävät. Lopuksi kirjoittaja muun muassa toteaa, että sota-ajan talouselämän johto-organisaation rungon henkilöstön tulee suunnitella oma toimintansa jo rauhan aikana.Tiedostolataukset
Julkaistu
1960-01-01
Viittaaminen
Matala, T. (1960). Sota-ajan talouselämän johtaminen toisen maailmasodan kokemusten valossa. Tiede ja ase, 18(18), 174–215. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47411
Numero
Osasto
Artikkelit