Puolustusopimukset kansainvälisessä oikeudessa
Avainsanat:
Puolutussopimus, kansainvälinen oikeusAbstrakti
Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan puolustussopimuksia valtiosopimusten järjestelmässä Siinä muun muassa todetaan, että "poliittisiin sopimuksiin kuuluu myös muita sotilaallisia kysymyksiä koskettelevia valtiosopimuksia kuin puolustussopimukset". Lisäksi todetaan, että puolustussopimusten oikeudellisen sisällön erittelyssä ei poliittisia näkökohtia ole mahdollista eikä aiheellista kokonaan sivuuttaa. " Ne voidaan ottaa huomioon esim. ryhmittämällä tarkasteltavat sopimukset poliittisia vyöhykkeitä tai alueita noudattaen." Jaottelussa ei noudatetaan maantieteellistä jakoa vaan toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälispoliittista asetelmaa. Artikkelin eri luvuissa tarkastellaankin Yhdysvaltain, Länsi-Euroopan valtioiden, Neuvostoliiton ja muiden Itä-Euroopan valtioiden sopimusjärjestelmiä. Kirjoittajan mukaan valtaosa tuolloin voimassa olleista puolustussopimuksista oli tehty toisessa maailmasodassa suurvalloiksi nousseiden valtioiden kesken. Artikkelin loppuosassa käsitellään suurvalloista riippumattomia puolustussopimuksia, kuten muun muassa Keski-idän valtioiden sopimus ja Balkanin valtioiden sopimus. Johtopäätelmissä todetaan, että puolustussopimukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään; liittosopimukset, avunantosopimukset ja yhteistoimintasopimukset.There is summary in English at the end of the article.
Tiedostolataukset
Julkaistu
1972-01-01
Viittaaminen
Ruhala, K. (1972). Puolustusopimukset kansainvälisessä oikeudessa. Tiede ja ase, 30(30), 75–133. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47519
Numero
Osasto
Artikkelit