Puolustusopimukset kansainvälisessä oikeudessa

Kirjoittajat

  • Kalevi Ruhala Puolustusvoimat

Avainsanat:

Puolutussopimus, kansainvälinen oikeus

Abstrakti

Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan puolustussopimuksia valtiosopimusten järjestelmässä Siinä muun muassa todetaan, että "poliittisiin sopimuksiin kuuluu myös muita sotilaallisia kysymyksiä koskettelevia valtiosopimuksia kuin puolustussopimukset". Lisäksi todetaan, että puolustussopimusten oikeudellisen sisällön erittelyssä ei poliittisia näkökohtia ole mahdollista eikä aiheellista kokonaan sivuuttaa. " Ne voidaan ottaa huomioon esim. ryhmittämällä tarkasteltavat sopimukset poliittisia vyöhykkeitä tai alueita noudattaen." Jaottelussa ei noudatetaan maantieteellistä jakoa vaan toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälispoliittista asetelmaa. Artikkelin eri luvuissa tarkastellaankin Yhdysvaltain, Länsi-Euroopan valtioiden, Neuvostoliiton ja muiden Itä-Euroopan valtioiden sopimusjärjestelmiä. Kirjoittajan mukaan valtaosa tuolloin voimassa olleista puolustussopimuksista oli tehty toisessa maailmasodassa suurvalloiksi nousseiden valtioiden kesken. Artikkelin loppuosassa käsitellään suurvalloista riippumattomia puolustussopimuksia, kuten muun muassa Keski-idän valtioiden sopimus ja Balkanin valtioiden sopimus. Johtopäätelmissä todetaan, että puolustussopimukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään; liittosopimukset, avunantosopimukset ja yhteistoimintasopimukset.
There is summary in English at the end of the article.

Tiedostolataukset

Julkaistu

1972-01-01

Viittaaminen

Ruhala, K. (1972). Puolustusopimukset kansainvälisessä oikeudessa. Tiede ja ase, 30(30), 75–133. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47519

Numero

Osasto

Artikkelit