Talvisodan pataljoonan- ja patteristonkomentajat

Kirjoittajat

• P. Kilkki Puolustusvoimat

Avainsanat:

Talvisota, Suomi, pataljoona, patteristo, komentaja

Abstrakti

"Tutkimuksessa pyritään antamaan vastaukset kysymyksiin mitkä sosiaaliset ja koulutukselliset (siviili- ja sotilas) edellytykset joukkoyksikön komentajilla oli tehtäviensä hoitamiseen sekä miten joukkoyksikön komentajat menestyivät tehtävässään ja mitkä henkilökohtaiset tekijät mahdollisesti vaikuttivat menestykseen?" Tutkimuskohteiksi on valittu talvisodan eri rintamilla toimineet jalkaväki-, kenttätykistö- ja rannikkotykistöjoukkoyksiköt. Kaikkien kyseisten 350 upseerin tietoja ei ole selvitetty, vaan tutkimukseen on tilastollisen otantamenetelmän avulla valittu 102 jalkaväki- ja 28 tykistöupseeria, joka on noin 37 % perusjoukosta. Lisäksi eri aselajit, joukko-osastotyypit sekä rintamasuunnat on valittu tasapuolisesti.
Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan talvisodan joukkoyksikkötyyppejä ja niiden ominaisuuksia sekä joukkoyksikön komentajan tehtävän luonnetta. Lisäksi esitellään tilastotietojen perusteella komentajien sosiaalisia taustoja sekä heidän sotilaallista eri kursseilla tapahtunutta koulutustaan sekä siinä menestymistä. Neljäs luku käsittelee joukkoyksikön komentajien toimintaa sodan aikana, kuten muun muassa pysyvyyttä tehtävässä, ylennyksiä, kunniamerkkejä ja tappiota. Tietoja verrataan eri luvuissa myös aikaisemmin yksiköiden päälliköstä tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksiin. Viimeisessä luvussa luetellaan tutkimuksen perusteella syntyneet menestyneen komentajan tuntomerkit. Artikkelin yhdistelmässä muun muassa todetaan, että "Heikohkoista edellytyksistä huolimatta on todettu pataljoonan- ja patteristonkomentajien menestyneen tehtävissään talvisodan aikana kokonaisuutena ottaen varsin hyvin."
There is summary in English at the end of the article.