Ilmavoimien ja strategisten ydinaseiden vaikutus päätöksentekoon kriisitilanteessa

Kirjoittajat

  • Vilho Lukkarinen

Avainsanat:

Ilmavoimat, ydinase, päätöksenteko

Abstrakti

Artikkelin alussa tarkastellaan päätöksentekoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Päätöksen tekemisen olennaisena osana todetaan olevan tavoite, johon pyritään. Toisaalta tarkastellaan myös keinoja, joilla voidaan vaikuttaa vastapuolen päätöksentekoon halutulla tavalla. "Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia itsenäisten muuttujien muutoksia toisten muuttujien järjestelmässä, jotka edustavat päätöksentekoa kriisitilanteessa." Tutkimuksen puitteissa pyritään tapaustutkimusten muodossa tarkastelemaan kriisitilanteita ennen ja jälkeen ydinasekautta, keskittyen ennen kriisiä vallinneeseen tilanteeseen. "Tarkoituksena ei ole selittää, kuinka valtakunnan turvallisuuspolitiikkaa tulisi hoitaa tai kuinka kriisit olisi vältettävissä. Jotta yleistykset olisivat mahdollisia, on tapausten joukkoon otettu useita erilaisia kriisejä, jotka ovat tapahtuneet toisen maailmansodan jälkeen sekä yksi hyvin tunnettu, juuri toista maailmansotaa edeltänyt Münchenin kriisi." Otsikosta todetaan artikkelissa: "Koska strategisten ydinasejärjestelmien erilaiset sovellutukset ovat perua puhtaasti sotilaallisista ilmavoimista, katson tämän asetelman parhaiten vastaavan tämän tutkimuksen tarkoitusta." Toisen maailmansodan jälkeisistä kriisitilanteista ovat tarkastelussa mukana muun muassa Korean konflikti, Suez 1956, Libanon 1958, Berliini 1961, Kuuban kriisi ja Vietnamin sota.

Tiedostolataukset

Julkaistu

1973-01-01

Viittaaminen

Lukkarinen, V. (1973). Ilmavoimien ja strategisten ydinaseiden vaikutus päätöksentekoon kriisitilanteessa. Tiede ja ase, 31(31), 19–51. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47529

Numero

Osasto

Artikkelit