Suomen laajeneva sotilaspolitiikka

Kirjoittajat

• Arto Nokkala

Avainsanat:

Suomi, sotilaspolitiikka

Abstrakti

Kirjoittaja toteaa johdannossa, että "Asevoima ja sitä koskeva politiikka lienevät suomalaiselle upseerille aihe, jonka ydinasioiden käsittäminen tuskin on suuresti vaihdellut. Kansainvälisten suhteiden murros on kuitenkin herättänyt kysymyksiä sotilaallisen voiman uudesta jäsentymisestä politiikassa. Perinteisiä lähestymistapoja on haastettu, mutta monien vaihtoehtojen käyttökelpoisuus on kiistanalainen."
Suomea kirjoittaja kuvaa useista muista maista poiketen erityistapaukseksi. Suomessa on olemassa yleinen asevelvollisuus ja sotilaallista liittoutumista on vältetty ja perinteistä valtion puolustusta korostetaan yhä puolustusvoimien ensisijaisena tehtävänä. Toisaalta sotilasyhteistyötä Naton kanssa on lisätty ja kehitetty Euroopan unionin yhteistä puolustusta.
Kirjoittaja toteaa keskittyvänsä tässä artikkelissa suomalaisen asevoiman rakentamisen tulkintaan, jolla hän on kehittänyt väitöstutkimuksensa sotilaspolitiikan viitekehystä. Lähtökohtia käsittelevässä luvussa tarkastellaan konstruktiivista lähestymistapaa, teemaa "Mitä on politiikka?" sekä strategiaa ja turvallisuutta sotilaspolitiikassa. Artikkelin painopisteluvussa tarkastelun kohteena on suomalainen sotilaspolitiikka. Ensin käsitellään puolustuspolitiikka ja turvallisuuden laajenemista sekä strategiaa ja alueellista turvallisuutta. Puolustusta ja yhteisöllisyyttä käsiteltäessä, lähestytään muun muassa Euroopan alueen yhteistyötä. Seuraavaksi käsittelyssä on uhkakuvien muutos kylmän sodan loppuvaiheista EU-jäsenyyden alkuun mennessä. Sotilaallista toimintakykyä ja sodan kuvaa sekä niiden muutoksia tai painotuksia tarkastellaan samoin kylmän sodan päättymisestä alkaen. Lopuksi käsitellään Suomen osalta teemaa "Massa-armeijasta teknoarmeijaan". Johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että "Jalkaväkimiina- ja helikopterikeskustelut osoittavat, että myös muut kuin sotilaat pystyvät yhä enemmän käyttämään sotilaallisia argumentteja
There is summary in English at the end of the article.