OPISKELIJAVALINNAT – TYÖTÄ TULEVAISUUDELLE

Kirjoittajat

  • Mika Penttinen Maanpuolustuskorkeakoulu

Avainsanat:

opiskelijavalinta, upseerikoulutus, valintakoe, sotatieteelliset tutkinnot

Abstrakti

Ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutokset edellyttävät puolustusvoimilta jatkuvaa upseerikoulutuksen sekä siihen liittyvien opiskelijavalintojen vaikuttavuuden arviointia. Vuonna 2015 alkavien uusimuotoisten sotatieteiden kandidaatin ja yleisesikuntaupseerin tutkintojen myötä myös opiskelijoiden haku- ja valintaprosessit ovat murroksessa. Vaikka kadetti- ja merikadettikurssin opiskelijavalinnat ovat säännöllisesti julkisen keskustelun kohteena, niin tieteellisten tutkimusten ja artikkelien määrä aiheesta on silti sekä varsin suppea että myös keskenään hieman ristiriitainenkin. Osassa tutkimuksista, joissa on tarkasteltu pääsykoetuloksia suhteessa kadetti- ja merikadettikurssin aikaiseen opinto- ja lyhyen aikavälin työelämämenestykseen puoltaisivat valintamenettelyn toimivuutta. Vastaavasti jyrkimmät vastakkaiset tutkimustulokset tuomitsevat nykyisen upseerisukupolven sangen epäsoveliaaksi puolustusvoimien tarpeisiin nähden. Rajallinen tutkimuskenttä tarjoaa varsin vaihtelevia katsontakantoja, joista jokaisella on niin kannattajansa kuin vastustajansa. Pyrkimykset eri näkemysten yhdistämiseksi lienevät hyödyttömiä pelkästään jo asioiden laajuuden vuoksi, mutta sen sijaan useamman toisistaan riippumattoman tulkinnan rinnakkaistarkastelu on välttämätöntä. Poikkeuksetta ja lopputuloksista huolimatta aihetta käsitelleet tutkimukset ovat kaikki tunnistaneet tarpeen selvittää pidemmällä aikavälillä opiskelijavalinnoissa, opinnoissa ja työelämässä menestymistä, jotta kyetään luotettavasti arvioimaan, kuinka laadukas upseerikoulutuksen opiskelijavalintajärjestelmä on. Suomalaisen korkeakoulukentän ja yhteiskunnan entistä tiiviimpi integraatio asettavat Maanpuolustuskorkeakoulun uusien haasteiden eteen. Kiristyvä kilpailu lahjakkaista opiskelijoista yhdistettynä sotatieteiden kandidaatin tutkinnon erityisiin hakukelpoisuusehtoihin vaatii päämäärätietoista ja yhteistyöhakuista toimintaa. Esimerkiksi sotatieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelijavalintojen kannalta yksi kriittisimmistä vaatimuksista hakijoille – reservin upseerin koulutus joko suoraan varusmiespalveluksessa tai reservin aliupseereiden osalta joukkueenjohtajakurssilla hankittuna – voi olla myös mahdollisuus. Onnistuneet johtajavalinnat yhdistettynä sen jälkeisiin positiivisiin kokemuksiin varusmiespalveluksessa on valttikortti, jota muilla yliopistoilla tai korkeakouluilla ei ole. ABSTRACT The educational and training culture at the Finnish Defence Forces is determined by the overall security environment together with both the external and internal operating environment. Therefore the Finnish Defence Forces have been busy re-evaluating its processes in the name of quality, efficiency and cost-effectiveness. The student selection process is evolving, because of the renewed degrees of the Bachelor of Military Sciences and the General Staff Officers will be enforced in 2015. Despite of active public debate, the scientific research on the Finnish National Defence University and its cadets´ selection process is heterogeneous, but unfortunately very limited also. So far, the studies and reports concerning the Finnish cadets´ selection process are mainly based on quantitative methods and have viewed the correlation between selection phase, academic achievement and the first tasks as a young officer. Those studies have been proved the good functionality of the Finnish cadets´ selection process. On the other hand, for example a dissertation from the year 2012 presents rather strongly that nowadays suitable people are not selected [SIC read took in] to the Finnish National Defence University. The dissertation challenges the Finnish National Defence University to a self-critical review by claiming that cadet’s and young officers´ academic and strategic capabilities are weaker than civilian university-level students’. It can be noted that the conducted studies offer conflicting visions, which each of them have both supporters and opponents. Without exception and regardless of the final results of the studies and surveys they all have recognized the need to explore the phenomena by the varied methods and longer temporal dimension in order to reliably estimate the quality of the Finnish National Defence University´s student selection system. Attempts to bring the different views closer together are probably unnecessary just for the scale of the matter. However, the parallel reviewing of several independent interpretations is crucial to widen the field. Closer co-operation than ever before between the Finnish universities and society sets totally new challenges to the Finnish National Defence University. All student selections are subject to the values and interests of the pursuing organization, because who would not want to get the most talented students to their educational institutions. However, concerning the cadets´ selection process it should be particularly taken into account because of the specific eligibility prerequisites of the applicants. On the other hand, one of the most important requirement for candidates is the training and education of the reserve officer – either gained directly in the conscript training or in the case of reserve non-commissioned officers at the team leader course – is also both a real challenge and a great possibility. The conscript training enables a unique option compared to other universities to recruit and select the most suitable applicants to the Finnish National Defence University. After all, in this instance the case is simple: to scout out the best by providing excellent reserve officer and reserve non-commissioned officer training and education.

Kirjoittajan esittely

Mika Penttinen, Maanpuolustuskorkeakoulu

Kapteeni, Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoriohjelmassa

Tiedostolataukset

Julkaistu

2015-05-01

Viittaaminen

Penttinen, M. (2015). OPISKELIJAVALINNAT – TYÖTÄ TULEVAISUUDELLE. Tiede ja ase, 72(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/50149

Numero

Osasto

Artikkelit