KILPAILEVAT IDENTITEETIT SUOMALAISEN SOTILAALLISEN KRIISINHALLINNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Kirjoittajat

• Markus Räty Suomalainen osasto Kosovossa
• Tommi Sikanen Maanpuolustuskorkeakoulu

Avainsanat:

Kriisinhallinta, päätöksenteko, strateginen kulttuuri, identiteetti, pienvaltiorealismi, intressi, Afganistan

Abstrakti

Rauhanturvaaminen ja sotilaallinen kriisinhallinta ovat olleet merkittävä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kylmän sodan alkuvuosista alkaen. Aktiivisesta toiminnasta kansainvä-lisen rauhan puolesta on tullut osa Suomen valtiollista identiteettiä. Identiteeteistä kumpuavat intressit ovat olleet moninaiset ja heijastaneet Suomen asemaa kansainvälisissä suhteissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaa päätöksentekijöiden omaksuma, historiallisesti muodostunut strateginen kulttuuri. Tämä päätöksentekoon liittyvä kulttuuri vaikuttaa Suomen identi-teetteihin ja intresseihin. Toisaalta myös kansainvälispoliittinen tilanne ja tapahtumat kriisi-alueilla muovaavat näitä intressejä ja identiteettejä, mikä vaikuttaa edelleen strategiseen kult-tuuriin. Suomen tilanteen voidaan nähdä olleen suhteellisen stabiili kylmän sodan aikana, mutta viimeiset kaksi vuosikymmentä ovat tuoneet merkittävän muutoksen. Suomi on joutu-nut sopeuttamaan toimintansa muuttuneeseen poliittiseen ja sotilaalliseen viitekehykseen. Tällöin suhteellisen pysyväksi nähty kulttuuri ei ole kehittynyt samaa tahtia. Tavoitteiden, päätöksenteon ja käytännön toiminnan välille voidaan nähdä syntyneen kuilun. Valtiontalou-den tarkastusviraston (VTV) syksyllä 2013 julkaisema sotilaallista kriisinhallintaa koskeva tuloksellisuustarkastuskertomus pureutuu osillaan juuri tähän haasteeseen. Tässä artikkelissa samaista ongelmakenttää lähestytään erityisesti suomalaisen strategisen kulttuurin muovaami-en, kilpailevien identiteettien näkökulmasta. Pienvaltiorealistisen ja liberalistisen identiteetin kilpailu kriisinhallinnan päätöksenteossa hankaloittaa pitkäjänteistä tavoitteen asettelua ja intressien tarkastelua. Pienvaltiorealistinen näkökulma näkee tavoitteina kansallisen puolus-tuksen korostamisen ja suuremman valikoivuuden kansainvälisessä toiminnassa. Liberalistinen näkökulma puolestaan korostaa Suomen asemaa kansainvälisessä yhteisössä ja näkee kansainvälisen toiminnan itseisarvona ja Suomen turvallisuutta lisäävänä. Afganistanin krii-sinhallintaoperaation kehityksen kautta päätöksenteko ja raportointi ovat joutuneet uuteen, kriittisempään valoon. Ymmärrys VTV:n raportin osoittamien haasteiden taustalla olevista tekijöistä yhdistettynä poliittiseen ja julkiseen keskusteluun mahdollistaa päätöksenteon ja raportoinnin uudelleen arvioinnin ja muovautumisen vastaamaan paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.