Kuka vaiensi naiset Korintin seurakunnassa?
Naisia koskeva vaikenemiskäsky (1. Kor. 14:34–35) tutkimushistoriassa
Avainsanat:
Paavali, 1. korinttilaiskirje, vaikenemiskäsky, raamatuntulkinta, interpolaatioAbstrakti
Käsky ”nainen vaietkoon seurakunnassa” (1. Kor. 14:34–35) on yksi Ensimmäisen korinttilaiskirjeen kommentoiduimpia tekstejä. Kysymyksiä on herättänyt erityisesti se, että aiemmin samassa kirjeessä Paavali näyttää hyväksyvän naisten profetoimisen, kunhan he peittävät päänsä (1. Kor. 11:5). Tässä artikkelissa esittelen erilaisia tapoja, joilla näiden kahden kohdan suhde on tutkimuksessa ratkaistu. Arvioin erityisesti sitä, miten tutkijoiden käsitykset Paavalista, Raamatun auktoriteetista ja naisten asemasta kietoutuvat heidän tulkintaansa. Vaikenemiskäskyn tutkimushistoria havainnollistaa, kuinka vahvasti tutkijan historiallinen, kulttuurinen ja uskonnollinen konteksti vaikuttaa hänen tapaansa ymmärtää Raamatun tekstiä. Vuosisatojen ajan vaikenemiskäskyä ei juuri kyseenalaistettu, sillä se vastasi yhteiskunnassa vallalla olevia arvoja. Ongelmana oli pikemminkin se, että toisinaan Paavali sallii naisen julkisen toiminnan. Sitä mukaan kuin sukupuolten välinen tasa-arvo on edistynyt, vaikenemiskäsky on muuttunut ongelmalliseksi erityisesti niille tulkitsijoille, jotka haluavat pitää kiinni sekä Raamatun arvovallasta
että tasa-arvosta. Tavallisin ratkaisu on olettaa, että vaikenemiskäsky on tekstiin tehty myöhempi lisä eikä vastaa Paavalin ajattelua. Pohdin, muuttuuko Paavali näin naismyönteiseksi ja miksi Paavalin naismyönteisyys on niin monelle tulkitsijalle tärkeä.
