Eletty viisaus varhaisessa juutalaisuudessa
Avainsanat:
varhainen juutalaisuus, viisausperinne, eletty uskonto, viisaan hahmo, viisauden opettajat, yhteisöllisyysAbstrakti
Raamatuntutkijat ovat perinteisesti tarkastelleet viisautta ennen kaikkea
yhtenä kirjallisuuden lajityyppinä. Tämä artikkeli sen sijaan pyrkii uudelleenarvioimaan
viisauden merkitystä antiikin juutalaisessa perinteessä toisen temppelin ajan tekstien
valossa. Artikkeli sivuuttaa kysymyksen kirjallisesta kategorisoinnista ja esittää, että viisaus
voidaan käsittää myös kulttuuriseksi ilmiöksi, joka muovaa ihmisten ja yhteisöjen
käytöstä ja sosiaalista elämää. Se kattaa esimerkiksi erilaisia elettyjä harjoitteita, joita viisautta etsivät tai viisaaksi luonnehditut yksilöt ja ryhmät suorittavat. Artikkeli valaisee tätä argumenttia kolmella viisauden elettyjä ulottuvuuksia koskevalla tapausesimerkillä: (1) viisaan hahmon kuvaaminen mallina, (2) viisaudenopettajan elämäntyyli ja (3) viisauden tavoittelu yhteisöllisenä hankkeena. Nämä aiheet edustavat osaltaan varhaisen juutalaisen viisausperinteen puolia, jotka ovat jääneet aiemmassa tutkimuksessa sivuun. Ne on kuitenkin syytä nostaa esille, mikäli tutkimuksessa halutaan siirtyä eteenpäin ja hahmottaa viisautta uusista näkökulmista.
