Teologisen tiedekunnan promootiot Turun Akatemiasta Helsingin yliopistoon

Kirjoittajat

• Tuomas Heikkilä Helsingfors universitet

DOI:

https://doi.org/10.62442/ta.152134

Avainsanat:

Yliopisto, Promootio, Tohtorin tutkinto, Teologinen tiedekunta, Akateemiset perinteet, Turun Akatemia, Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, Helsingin yliopisto, Historia

Abstrakti

Artikkeli perehtyy teologisen tiedekunnan tohtoripromootioihin Helsingin yliopistossa ja sen edeltäjissä Keisarillisessa Aleksanterin-ylipistossa ja Turun Akatemiassa vuodesta 1648 lähtien. Keskiaikaisen ja Helsingissä edelleen noudatetun tradition mukaan teologinen tiedekunta jakaa promootioissaan vain tohtorinarvoja. 1800-luvulle saakka tohtorin tutkinto ei ollut edellytys esimerkiksi professuuriin, vaan kyse oli useimmiten hallitsijan tai tiedekunnan myöntämästä kunnia-arvosta. 1800-luvun tutkinnonuudistusten myötä itse laaditusta väitöskirjasta ja promovoidun tohtorin arvosta tuli edellytys etenemiselle akateemisessa maailmassa. Sen myötä promootiosta tuli yhtäältä henkilökohtainen virstanpylväs omalla uralla ja toisaalta yhä tärkeämpi tiedekunta- ja tieteenalaidentiteettiä rakentava voima. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan promootiolla on vuosisataiset perinteet, mutta nykyisen kaltaiseksi se vakiintui vasta 1980-luvulta lähtien. Aiemmin suositut, varsinaista suureellista promootiota pienimuotoisemmat juhlaistunnot ovat jääneet syrjään, ja tiedekunta promovoi tohtorinsa näyttävin menoin muutaman vuoden välein. Kyse on elävästä ja siten kehittyvästä traditiosta. Artikkeli uumoilee, että seuraava kehitysaskel on teologian maisterien päästäminen mukaan promootioon.