Temppelit, moskeijat ja synagogat suomalaisten naapurissa

Kuinka arvot ja uskonnollisuus vaikuttavat syrjiviin asenteisiin ja uskonnonvapauteen Suomessa?

Kirjoittajat

• Kimmo Ketola https://orcid.org/0000-0003-1831-203X
• Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskus
• Hanna Salomäki

DOI:

https://doi.org/10.62442/ta.160162

Abstrakti

Uskonnollisen moninaisuuden lisääntymisen myötä uskonnonvapauden toteutumista on koeteltu monissa osissa Eurooppaa, kun vähemmistöt ovat pyrkineet vakiinnuttamaan tapoja ja instituutioita uskonnonharjoitustaan varten. Tutkimusten mukaan syrjivät asenteet kohdistuvat erityisesti näkyviin uskonnollisuuden ilmauksiin, kuten pukeutumiskoodeihin ja uskonnollisiin rakennuksiin. Tässä artikkelissa analysoidaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisten suhtautumiseen muslimien, juutalaisten, buddhalaisten ja hindujen pyhiä rakennuksia kohtaan. Vuonna 2022 kerättyyn Gallup Ecclesiastica -kyselyaineistoon (N = 1 104) perustuen analysoitiin tekijöitä, jotka vaikuttavat kielteiseen suhtautumiseen moskeijoita, synagogia, buddhalaisia temppeleitä sekä Hare Krishna -yhteisön temppeleitä kohtaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mainittujen uskontojen rakennuksiin kohdistuvassa kielteisyydessä on valtaosin kyse kansallisen kulttuurin suojeluun liittyvistä tekijöistä, joita tehdyssä analyysissä ilmensivät voimakas kansallistunne ja arvokonservatiivisuus. Uskonnollisuuden merkitys sen sijaan oli heikompi ja osin ristiriitainen: hyvin voimakkaasti kristinuskoon sitoutuneet, aktiivisesti uskontoa harjoittavat ovat jossain määrin kielteisempiä muiden uskontojen pyhiä rakennuksia kohtaan. Muutoin uskonnollisuuden vaikutus oli heikkoa. Sen enempää uskovaksi kuin uskonnottomaksi identifioituminen ei selittänyt syrjiviä asenteita.