Johdanto

Kirjoittajat

• Kirsti Salmi-Niklander Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-0552-1801
• Sami Suodenjoki Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-6301-7462
• Taina Uusitalo Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.138353

Avainsanat:

lukeminen, kírjoittaminen, työväenkirjallisuus, kirjahistoria

Abstrakti

Lukevat ja kirjoittavat työläiset ja kansanihmiset ovat olleet suhteellisen vähän tutkittu kohde, joka on jäänyt historian-, perinteen- ja kirjallisuudentutkimuksen ydinalueiden ulkopuolelle. 2000-luvulla lukemisen ja kirjoittamisen kansanomainen historia on kuitenkin herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri alojen tutkijoiden keskuudessa.

Lähdeviitteet

Tuoreesta työväenkirjallisuuden ja -kirjailijoiden tutkimuksesta ks. Hyttinen 2006a ja 2006b; Launis 2009; Roininen 1993; Salmi-Niklander 2006, 2010; työläisälymystön tutkimuksesta Koivisto 2002, 2005.

Lyons 2008.

Palmgren 1966, 15-18.

Vrt. Koivisto 2005, 118, joka tarkastelee artikkelissaan pariakymmentä vasemmistoälymystöön kuuluvaksi määrittelemäänsä henkilöä.

Palmgren 1966a; Palmgren 1966b; Palmgren 1983: Palmgren 1984a; Palmgren 1984b.

Palomeri 1953, 325.

Koivisto 2005, 119.

Koivisto 2002, 260.

Henry Poulaillesta ja ranskalaisesta työväenkirjallisuudesta maailmansotien välisenä aikana ks. myös Chapman 1992, erit. 3, 242-243.

Varpio 2006, 228-233.

Koivisto 2005, 120.

Koivisto 2005, 124.

Lyons 2008, 116; Vincent 1981, 113, 120-125, 135-141, 155-156.

Käsinkirjoitettujen lehtien naiskirjoittajista ks. Salmi-Niklander 2006, 85-93.

Peltonen 1996, Fingerroos 2004; Heimo 2010.

Kirjallisuus

Chapman, Rosemary (1992): Henry Poulaille and Proletarian Literature 1920-1939. Rodopi, Amsterdam.

Fingerroos, Outi (2004): Haudatut muistot. Rituaalisen kuoleman merkitykset Kannaksen muistitiedossa. SKST 985. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Heimo, Anne (2010): Kapina Sammatissa. Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia. SKST 1275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Hyttinen, Elsi (2006a): "Minä tahdon pois tästä ahtaasta komerosta". Työläisnaisen toimijuus Elvira Willmanin näytelmässä Lyyli. Naistutkimus 19 (1), 4-16.

Hyttinen, Elsi (2006b): Keitä Juopa erottaa? Kulttuurintutkimus 23 (4), 3-12.

Koivisto, Hanne (2002): Intellektuellit diskurssien verkossa. Teoksessa Kari Immonen & Maarit Leskelä-Kärki (toim.), Kulttuurihistoria. Johdatus tutkimukseen. Tietolipas 175. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 258-280.

Koivisto, Hanne (2005): Suomen 1930- ja 1940-luvun vasemmistoälymystö kulttuuristen ja poliittisten rajojen koettelijana. Teoksessa Päivi Rantala & Marja

Tuominen (toim.), Rajoilla. Puheenvuoroja tutkimuksen rajoista ja rajojen tutkimisesta. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C: 30. Lapin yliopisto, Rovaniemi, 117-128.

Launis, Kati (2009): Työväen Maamme-kirja. Teoksessa Kukku Melkas & al. (toim.), Läpikulkuihmisiä. Neuvottelua kansallisuudesta ja sivistyksestä 1900-luvun alun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 73-106.

Lyons, Martyn (2008): Reading Culture and Writing Practices in Nineteenth-Century France. University of Toronto Press, Toronto.

Palmgren, Raoul (1966a): Joukkosydän. Vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus I. WSOY, Porvoo.

Palmgren, Raoul (1966b): Joukkosydän. Vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus II. WSOY, Porvoo.

Palmgren, Raoul (1983): Kapinalliset kynät. I Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus. Kaksi puoluekirjallisuutta ja muotovallankumous (1918-30). WSOY, Helsinki.

Palmgren, Raoul (1984a): Kapinalliset kynät II. Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus pulan, fasismin ja sodan varjossa. (1930-40). WSOY, Helsinki.

Palmgren, Raoul (1984b) : Kapinalliset kynät III. Rauhan ja edistyksen optimismista kylmään sotaan (1944-1951). WSOY, Helsinki.

Palomeri, R. [Palmgren, Raoul] (1953): 30-luvun kuvat. Tammi, Helsinki.

Peltonen, Ulla-Maija (1996): Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Roininen, Aimo (1993): Kirja liikkeessä. Kirjallisuus instituutiona vanhassa työväenliikkeessä 1895-1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Salmi-Niklander, Kirsti 2006: Suurlakon lapset. 1910-luvun työläisnuorison avainkokemuksia ja moraalikeskustelua. Teoksessa Inkeri Ahvenisto & Kirsi Mäki (toim.), Kansalaisvaikuttaminen ajassa. Väki Voimakas 19. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 74-99.

Salmi-Niklander, Kirsti 2010: Menetetty sankaruus. Mahdollisuuksien retoriikkaa. Teoksessa Ilona Kemppainen & Ulla-Maija Peltonen (toim.), Kirjoituksia sankaruudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. (Ilmestyy 2010.)

Varpio, Yrjö (2006): Väinö Linnan elämä. WSOY, Porvoo.

Vincent, David (1981): Bread, Knowledge and Freedom. A Study of 1Vineteenth-Century Working Class Autobiography. Europa, London.