Arkistot

  • Työväki ja vauraus
    Nro 36 (2023)

    Toimittaneet Heikki Mikkonen ja Jussi Lahtinen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 280 s.

    Vuosikirjassa tarkastellaan työväestön ja vaurauden suhdetta historiallisen muutoksen kautta. Miten teollisuustyöläiset nousivat kurjistumisparadigman ikeestä ”tehtaan valoon”? Entäpä miten Lex Kallio muutti entisten torppareiden suhdetta aineelliseen elintasoon ja hyvinvointiin? 1940-luvulla evakoilla ja rintamamiehillä oli mahdollisuus anoa ja saada viljelymaata lieventämään sota-ajan kärsimysten taakka. Mitä tapahtui, kun toiveeseen ei vastattu?

    Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa on länsimaissa kutsuttu vaurauden ajaksi. Miten teollisuustyöläinen muuttui länsimaisessa kertomuksessa vallankumouksellisesta antagonistista ”vauraaksi työläiseksi”? Tuliko moderneihin kerrostaloihin ja rivitaloihin muuttaneista työläisestä osa yhä laajenevaa keskiluokkaa?

    Artikkeleissa käsitellään myös muutosta nykyajan näkökulmasta. Miten paperityöläiset tulkitsevat asemaansa globaalitalouden paineessa? Onko oikeistopopulismin lumo sosioekonomisesti näivettyvän työväenluokan keskuudessa ensisijaisesti kulttuurinen vai sosioekonominen ilmiö? Onko työväestön ja vaurauden suhde katkeamassa automatisaation, tekoälyjen ja globaalin tehostamisen paineessa?

    Työväki ja vauraus tarjoaa lukijalle monipuolisen ja poikkitieteellisen katsauksen työväestön sosioekonomisessa asemassa tapahtuneiden muutosten, aineellisen elintason ja hyvinvoinnin monitulkintaiseen kenttään. Vauraus on usein yhdistetty rahaan ja materiaan mutta myös ennakoitavaan ja turvattuun asemaan yhteiskunnassa. Työväestön kohdalla vaurauden tulkinnat eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä; ne ovat jatkuvassa muutoksessa.

    ISBN: 978-952-7466-15-5 (nid.) ja 978-952-7466-16-2 (PDF).

    Teos on julkaistu myös osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/564495.

  • Henkinen työväki
    Nro 35 (2022)

    Toimittaneet Antti Harmainen ja Mikko Kemppainen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 249 s.

    Kirjassa tarkastellaan historiantutkimuksen näkökulmista, mitä kaikkea hengen käsite ja siihen niveltyvät taustailmiöt saattoivat merkitä viime vuosisadan työväenliikkeelle ja sen piirissä eläneille ihmisille. Henkinen työväki -teoksen artikkelit avaavat näköaloja esimerkiksi 1900-luvun taitteen esoteerisiin liikkeisiin, joilla oli osansa tuon ajan kansainvälisessä työväenkulttuurissa. Niiden suosion taustalla olivat juuri henkeen ja sen rajattomiin kehitysmahdollisuuksiin viittaavat ihanteet, jotka näiden liikkeiden julkilausumissa olivat myös työtätekevien massojen saavutettavissa. Artikkelit havainnollistavat niin ikään, kuinka protestanttiset maallikkosaarnaajat ja paikallistason protestanttiset yhteisöt olivat työväenkulttuurin kannalta tärkeitä toimijoita hengen ja sielun asioissa. Myös kansanvalistuksen keinoin levitettiin hengen sanomaa työväen keskuuteen.

    Edellä kuvatut ilmiöt avaavat tuoreen näkökulman suomalaisen työväenhistorian kannalta keskeiseen kysymykseen. Kuva napit vastakkain olevista luterilaisesta kirkosta ja "materialistisesta" työväenliikkeestä on tuttuakin tutumpi. Voisiko kuitenkin olla, että tuttuudessaan se myös yksinkertaistaa asioita liiaksi? Tässä kirjassa asetelmaan haetaan kriittistä valaistusta. Uusimman historiantutkimuksen kantilta näyttää siltä, että varsinkin 1900-luvun taitteen ja ensimmäisten vuosikymmenten kotimainen työväenliike ja sen kannalta tärkeät kansainväliset verkostot antoivat mitä moninaisimmille hengen kukille tilaa versoa.

    ISBN: 978-952-7466-09-4 (nid.) ja 978-952-7466-10-0 (PDF).

    Teos on julkaistu myös osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/347448.

  • Kansi: Työväki ja seksi

    Työväki ja seksi: Aatteet, normit ja kokemukset
    Nro 34 (2021)

    Toimittaneet Matias Kaihovirta ja Tiina Lintunen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 357 s.

    Miten työväki ja seksi liittyvät toisiinsa? Miten aihetta on tutkittu ja minkälaisia kysymyksiä nousee esille työväen- ja toisaalta seksuaalisuuden historian ja -tutkimuksen kohdatessa? Tämänvuotinen Väki Voimakas -vuosikirja lähestyy seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä työväen näkökulmasta. Kirjassa tutkitaan, miten ympäröivä yhteiskunta on rajoittanut ja valvonut työväen seksuaalisuutta ja toisaalta miten työväki ja työväenliike ovat käsitelleet seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tässä kirjassa tarkastellaan, miten vallitsevat siveyskäsitykset ja eri aikakausien sukupuoli-, moraali- ja seksuaalinormit ovat ohjailleet työväestön arkea ja kokemuksia ja ilmenneet työväenliikkeessä ja erilaisissa työväen yhteisöissä.

    Vuosikirjan artikkeleissa moraaliin ja normeihin keskittyviä näkökulmia lähestytään historia- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmista. Artikkeleissa tutkitaan, miten käsitykset seksuaalisuudesta ja seksistä liittyvät työhön, työväenkulttuuriin ja työväenliikkeeseen. Kirjoituksissa pohditaan myös sitä, mitkä ovat olleet häpeällisiä ja vaiettuja kysymyksiä liittyen luokkaan, seksiin ja seksuaalisuuteen.

    ISBN: 978-952-5976-95-3 (nid.) ja 978-952-5976-96-0 (PDF).

    Teos on julkaistu myös osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/334554.

  • Yhteiskunnallinen pilakuva 1920-luvulta. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Työväenmuseo Werstas.

    Valvottu ja kuritettu työläinen
    Nro 33 (2020)

    Toimittaneet Leena Enbom, Pete Pesonen ja Sami Suodenjoki. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 294 s.

    Kuri ja valvonta ovat keskeisiä näkökulmia työväen historiaan. Työväestön kontrollointi on ollut monitasoista ja se on kohdistunut työväestöön työvoimana, poliittisen toiminnan subjektina, kuluttajana, paikallisyhteisön jäsenenä ja sosiaalipoliittisten järjestelmien huollon kohteena. Valvontaa ja rankaisua ovat harjoittaneet valtiovalta, työnantajat ja erilaiset kansalaisyhteiskunnan ryhmittymät – myös työväenliike ja työntekijät itse.

    Vuosikirjan artikkelit tarkastelevat kuria ja valvontaa useista eri näkökulmista. Ne käsittelevät kontrollia muun muassa työpaikoilla, paikallisyhteisössä, viranomaisasioinnissa ja poliittisissa verkostoissa. Samalla artikkelit kuvaavat tapoja, joilla kuri ja kontrolli operoivat. Klassisen kurinpitovallan ohella artikkeleissa analysoidaan ohjailun, suostuttelun ja itsekontrollin mekanismeja sekä työntekijöiden keinoja vältellä ja vastustaa itseensä kohdistuvaa kontrollia.

    ISBN: 978-952-5976-89-2 (nid.) ja 978-952-5976-90-8 (PDF).

    Teos on julkaistu myös osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/322060.

  • Työväestö ja demokratia
    Nro 32 (2019)

    Toimittaneet Ilkka Kärrylä, Pete Pesonen ja Anna Rajavuori. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 343 s.

    Demokratia eli kansanvalta on ollut olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli 100 vuotta. Monet tutkijat ovat pitäneet työväenliikettä eräänä keskeisimmistä demokratian edistäjistä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, mutta historiassa työväestön ja demokratian suhde on saanut hyvin monia, toisinaan jännitteisiä muotoja.

    Tämän vuosikirjan artikkelit tarkastelevat työväestön ja demokratian monivaiheista historiaa eri näkökulmista. Ne käsittelevät muun muassa demokratian vakiintumisen ajanjaksoa Suomessa, työväenpuolueiden suhtautumista demokratiaan ja kunnallisdemokratiaan sekä demokratian laajentamista talouden ja sivistyksen alueille. Teos osoittaa, että työväestön ja demokratian suhde on jatkuvasti ajankohtainen historiantutkimuksen aihe. Se tuo näkökulmia myös nykyisiin keskusteluihin kansalaisten osallistumisesta ja hallinnon legitimiteetistä Suomessa ja maailmalla.

    ISBN: 978-952-5976-75-5 (nid.) ja 978-952-5976-76-2 (PDF).

    Teos on julkaistu myös osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/313532.

  • Sisällissodan jäljet
    Nro 31 (2018)

    Toimittaneet Tiina Lintunen ja Anne Heimo. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 353 s.

    Kirjan 12 artikkelissa perehdytään niihin erilaisiin jälkiin, joita sisällissota jätti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksissa tarkastellaan sadan vuoden takaista sisällissotaa läheltä ja kaukaa, mikro- ja makrotasolta sekä aikalaisten että jälkipolvien näkökulmasta. Kirjan kantavat teemat ovat erilaiset selviytymisen strategiat, lapset ja nuoret sekä muistin politiikka.


    Kirjan ensimmäisessä osassa käsitellään niitä erilaisia keinoja, joilla sisällissodasta selviydyttiin yksilön, yhteisön ja valtakunnan tasolla. Toisessa osassa keskitytään lasten ja nuorten kokemuksiin ja kasvatukseen sisällissodan aikana ja sen jälkeen. Kolmannessa osassa tarkastelukulma on sisällissodan jälkeiessä ajassa ja siinä, millä eri tavoin sodan muistoja ja perintöä pyrittiin hallitsemaan.

    ISBN: 978-952-5976-67-0 (nid.) ja 978-952-5976-68-7 (PDF).

    Teos on julkaistu myös osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/240068.

  • Työväki kumouksessa
    Nro 30 (2017)

    Toimittaneet Sami Suodenjoki ja Risto Turunen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 274 s.

    Suomalaiset työläiset ja venäläiset sotilaat juhlivat yhdessä keisarivallan kaatumista keväällä 1917. Venäjän maaliskuun vallankumous synnytti Suomessa kuitenkin valtatyhjiön, jonka täyttämisestä käyty kamppailu sävytti koko loppuvuotta. Vallasta ja vapaudesta kamppailtiin kabineteissa, lehtien palstoilla, kaduilla, työpaikoilla – jopa kirkoissa. Samaan aikaan kypsyi ajatus itsenäistymisestä, jonka toteuttamista työväenliike ajoi olosuhteisiin nähden liiankin innokkaasti. Tämän teoksen kirjoittajat tutkivat, miltä kumousvuoden vapaushaaveet, aineellinen puute ja poliittiset jännitteet näyttivät työväestön silmin ja miten ne ajoivat itsenäistyvän valtion asukkaat lopulta sisällissotaan.

    ISBN: 978-952-5976-59-5 (nid.) ja 978-952-5976-60-1 (PDF).

    Teos on julkaistu myös osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/219029.

  • Työläisperhe arjessa ja kriiseissä
    Nro 28 (2015)

    Toimittaneet Kirsi-Maria Hytönen ja Tuomas Laine-Frigren. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 275 s.

    Tämä artikkelikokoelma osoittaa, että työläisperheen historian valossa on mahdollista tarkastella monia sellaisia kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia tänäänkin. Perheen, arjen ja työn yhdistämisen kysymykset, perheenjäsenten mahdollisuudet kouluttautua, tai vaikkapa poikkeavat perhejärjestelyt ovat sellaisia ajankohtaisia ongelmia, jotka ovat olleet olennaisesti läsnä myös menneisyyden työtätekevien perheiden elämässä. Sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset muutokset sekä erilaiset kriisit ovat historian aikana vaikuttaneet eri tavoin perheiden ja yksittäisten perheenjäsenten olosuhteisiin, näkökulmasta riippuen joko rajoittaen mahdollisuuksia tai synnyttäen erilaisia toimintatapoja ja -strategioita. Työn ja talouden realiteetit ovat keskeisesti vaikuttaneet siihen, miten työläisperheissä on orientoiduttu tulevaisuuteen.

    ISBN: 978-952-5976-38-0 (nid.) ja 978-952-5976-39-7 (PDF).

    Teos on julkaistu myös osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/347637.

  • Lukeva ja kirjoittava työläinen
    Nro 23 (2010)

    Toimittaneet Kirsti Salmi-Niklander, Sami Suodenjoki ja Taina Uusitalo. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki, 298 s.

    Viime vuosina yhä useammat tutkijat ovat perehtyneet arkistojen kätköistä löytämiinsä työläisten ja kansanihmisten käsikirjoituksiin, muistelmiin ja päiväkirjoihin. Nämä lähteet tarjoavat uusia mahdollisuuksia rahvaan maailmankatsomuksen, itseymmärryksen ja yhteiskunnallisten pyrkimysten tutkimukselle. Tässä teoksessa tarkastellaan kirjallisuustieteen, historiantutkimuksen ja folkloristiikan näkökulmista maalais- ja työväestön kirjallistumista 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Tutkimuksen kohteena ovat niin kansankirjailijat, työläisälymystö kuin työväenliikkeen valistustoimintakin.

    ISBN: 978-952-99991-5-6.

  • Työväki ja kokemus
    Nro 22 (2009)

    Toimittaneet Kati Launis ja Marko Tikka. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2009, 198 s.

    Vuosikirja lähestyy kokemusta historiallisena, sosiaalisena ja kuviteltuna ilmiönä. Ajallisesti teoksessa liikutaan 1800-luvun loppupuolelta nykypäiviin asti. Kirjoittajien käyttämät aineistot vaihtelevat omaelämäkerrallisista ”Tunnustuksista” kaunokirjallisuuteen, haastatteluista keruukyselyihin.

    Kirja tarjoaa tänäkin vuonna pääosin Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa elokuussa 2008 pidetyistä alustuksista muokattuja artikkeleita. Kirjan sisältö on jaoteltu kolmeen ryhmään, joiden artikkelit seuraavat aikaperspektiiviä mutta sointuvat osin temaattisestikin yhteen.

    ISBN: 978-952-99991-2-5.