Osastonhoitajien kokemukset saamastaan tiedosta ja tuesta sekä toiminnan muutoksen johtamisesta Terveyskylän digihoitopolun käyttöönotossa: laadullinen tutkimus

Kirjoittajat

• Hanna Mikkonen Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu
• Janika Wahlberg Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu; Oulun ammattikorkeakoulu, Informaatioteknologian yksikkö, Oulu
• Karoliina Paalimäki-Paakki Oulun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu https://orcid.org/0000-0001-6559-3773
• Jukka Jauhiainen Oulun ammattikorkeakoulu, Informaatioteknologian yksikkö, Oulu
• Pia Liljamo Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), Helsinki https://orcid.org/0000-0002-5271-1483

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.122875

Avainsanat:

telelääketiede, terveyspalvelut, muutosjohtaminen, digitalisaatio

Abstrakti

Digitalisaatio mahdollistaa terveydenhuollon uudistumisen. Digitaalisten palveluiden käyttöönotossa tarvitaan muutoksia organisaation sisäisiin rakenteisiin ja työprosesseihin. Johtajilla on merkittävä rooli digitaalisen palveluiden käyttöönoton tukemisessa ja uusien toimintamallien juurruttamisessa osaksi arkea. Digitalisaatio muuttaa myös johtajuutta ja johtajien käyttäytymistä. Johtajat tarvitsevat digitalisaation hyödyntämiseen liittyvää osaamista. Lisäksi he tarvitsevat tukea ja koulutusta sähköisten palveluiden käyttöönottoon.

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla osastonhoitajien kokemuksia saamastaan tiedosta ja tuesta toiminnan muutoksen johtamisessa sekä toiminnan muutoksen johtamiseen vaikuttaneista tekijöistä Terveyskylän digihoitopolun käyttöönoton yhteydessä. Digihoitopolku on verkkopalvelu, jolla voidaan korvata tai täydentää perinteisiä terveydenhuollon käyntejä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla yhden yliopistosairaalan osastonhoitajilta (n=6). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Osastonhoitajat kokivat saaneensa verkostoiltaan tukea, tietoa digihoitopolun käyttöönotosta ja toiminnan muutoksesta sekä konkreettista tukea kehittämiseen. Toisaalta saadussa tiedossa ja tuessa koettiin olleen puutteita ja haasteita kehittämisprosessin aikana. Käyttöönottoon liittyvää toiminnan muutoksen johtamista edistivät resursoinnin ja rahoituksen toteutuminen, positiivinen asenne kehittämiseen ja osaamisen kartuttaminen, tavoitteellisuus kehittämisprosessissa, osallistaminen ja yhteiskehittäminen sekä verkostoilta saatu tuki ja sähköisten palveluiden aktiivinen käyttöönotto. Muutoksen johtamista haastoivat resursointi ja aikataulut, muutosvastarinta, toiminnan muutokset, puutteet tuessa ja digiosaamisessa sekä tietojärjestelmän tekniikka.

Osastonhoitajat saavat tietoa ja tukea toiminnan muutoksen johtamiseen, mutta tiedon tulee olla esimiehille suunnattua. Ylemmän johdon tukea tarvitaan etenkin tavoitteiden asetteluun ja digihoitopolun hyötyjen konkretisoimiseen. Digihoitopolun käyttöönotossa onnistuneeseen toiminnan muutokseen vaaditaan riittävät aika- ja henkilöresurssit.

Tutkimuksella saatua tietoa voidaan hyödyntää digihoitopolkujen sekä muiden sähköisten palveluiden kehittämisessä, käyttöönotoissa ja toiminnan muutoksen johtamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä esimiehille tarkoitettujen koulutusten suunnittelussa.