Tietoturvallinen sähköposti tyypin 1 diabeetikon omahoidon ja diabeteshoitajan työn tukena – käyttökokeilun tuloksia

Authors

• Marita Koivunen Satakunnan sairaanhoitopiiri, Yhtymähallinto, Pori, Finland; Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Turku
• Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri, Sisätautien poliklinikka, Pori
• Paula Asikainen Satakunnan sairaanhoitopiiri, Yhtymähallinto, Pori; Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö, Tampere

Keywords:

diabetes, käyttäjäkokemus, omahoito, sähköiset palvelut, sähköposti, user experience, self-care, electronic services, email

Abstract

Tiivistelmä

Diabeteksen hoidon onnistumisessa keskeisessä roolissa on hoidonohjaus ja potilaan itsehoito. Jotta kasvavalle diabetesta sairastavien ryhmälle voidaan taata tehokas ja potilasta yksilöllisesti tukeva hoidonohjaus, on kehitettävä uusia menetelmiä ohjauksen toteuttamiselle.

Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida tietoturvallisen sähköpostin soveltuvuutta diabeteshoitajan ja tyypin 1 dia-beetikon väliseen yhteydenpitoon sekä potilaan omahoidon tuen että hoitajan vastaanottotoiminnan näkökulmasta.

Tietoturvallisen sähköpostin käytön arviointi toteutettiin marraskuussa 2015 runsaan puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen sekä diabeetikkojen että diabeteshoitajan näkökulmasta. Aineistoksi kerättiin sähköpostiviestit, joista tarkasteltiin lähetysaikoja, viestien määriä ja sisältöjä. Kokeiluun osallistuneille diabeetikoille (N=15, n=9) lähetettiin sähköinen kysely Webropol -linkkinä. Kysely toteutettiin avoimin kysymyksin, joita täydensi muutama strukturoitu kysymys. Lisäksi diabeteshoitaja seurasi palvelun käytön merkitystä hoitajavastaanoton toimintaan.

 Potilaat olivat käyttäneet tietoturvallista sähköpostia diabeteksen hoitoon liittyvien ongelmien selvittämiseen, omasta terveydentilastaan kertomiseen, tiedon tarpeeseen omahoidon toteuttamisesta, insuliinipumpun käyttöön liittyviin asioihin, tarvikkeiden tilauksiin ja vastaanottoaikojen tilaamiseen ja muuttamiseen. Diabeteshoitaja kuvasi käyttäneensä tietoturvallista sähköpostia potilaan omahoidon ohjaukseen, verensokeriseurantojen arviointiin, kannustamiseen ja tukemiseen. Lisäksi hän oli välittänyt potilaille tarvikkeita ja vastaanottoaikoja. Sovellusta pidettiin sekä potilaiden että diabeteshoitajan näkökulmasta pääasiassa helppokäyttöisenä sekä hyvin soveltuvana diabeteshoidossa ei-akuuttien asioiden hoitamiseen. Joitakin teknisiä ongelmia koettiin esimerkiksi käyttöön liittyvän koodin välittämisessä.

Tietoturvallinen sähköposti toi diabetesta sairastavalle uuden potilaslähtöisemmän ja ajasta riippumattoman tavan olla yhteydessä ammattilaiseen. Diabeteshoitajan työhön sähköposti toi uuden tavan toimia. Sekä diabeetikoiden että diabeteshoitajan näkökulmasta tietoturvallinen sähköposti hoidon tukena koettiin onnistuneena palvelumuotona. Palvelun avulla oli mahdollista vastata potilaiden kokemiin pitkäaikaissairauden seurantaan ja omahoitoon liittyviin haasteisiin ja ongelmakohtiin.

Guidance of care and patients’ self-care have a central role in the success of diabetes care. New methods must be developed for patient education in order to ensure effective, supportive and individual care for the growing population of diabetics.

The aim of this study was to evaluate the suitability of secure e-mail communication between the diabetes nurse and type 1 diabetics from the perspective of patients’ self-care support and nurse’s practice.

The evaluation of the use of secure e-mail communication was carried out in November 2015 after more than six months’ experience from the perspective of people with diabetes and the diabetes nurse. The e-mail messages were collected and their arrival times, counts and contents were reviewed. An electronic survey using a Webropol link was sent to the patients (N=15, n=9) participating in the project. The survey was conducted using open-ended questions supplemented by a few structured items. In addition, the diabetes nurse followed the relevance of the use of the service on her practice.

The patients had used the secure e-mail for management of problems related to treatment of diabetes, to tell about their own health, for self-care knowledge needs, issues related to insulin pump use, ordering supplies, and for making and changing appointments. The diabetes nurse used secure e-mail for controlling patient self-care, for evaluation of blood glucose controls, and for encouragement and support. In addition, she relayed supplies to patients and changing appointments. The application was mainly considered easy to use by both patients and the diabetes nurse, as well as being well suited for dealing with non-acute matters in diabetes care. There were some technical problems; for example, in transmitting the password which the patients needed to use the system.

The secure e-mail system gave patients with diabetes a new patient-centred and time-independent way to be connected with a health care professional. The use of e-mail also provided the diabetes nurse with a new way to work. The secure e-mail system was seen as a successful service from the perspective of both people with diabetes and diabetes nurse. The service made it possible to meet the challenges and problems related to monitoring and self-care experienced by patients.