Potilaskokemuskyselyn kehittäminen lastensairaalan potilaiden vanhemmille

Authors

• Johanna Kaipio Department of Computer Science, Aalto University, Espoo
• Petri Mannonen Department of Computer Science, Aalto University, Espoo
• Hanna Stenhammar Department of Computer Science, Aalto University, Espoo
• Nina Karisalmi Department of Computer Science, Aalto University, Espoo
• Pekka Lahdenne Lastenklinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Helsinki
• Kari Hiekkanen Department of Computer Science, Aalto University, Espoo
• Marko Nieminen Department of Computer Science, Aalto University, Espoo

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.60998

Keywords:

potilaskokemus, kysely, lapsipotilaan vanhemmat, potilaspolku, lastensairaala

Abstract

Potilaskokemus on potilastyytyväisyyteen verrattuna moniulotteinen ja vähän tutkittu aihe. Terveydenhuollon organisaatioilta puuttuvat instrumentit kokemustiedon keräämiseksi potilaspolun eri vaiheissa. Nykyiset potilastyytyväisyyskyselyt keskittyvät sairaalahoidon laadun arviointiin aikuispotilaiden näkökulmasta, ja niiden tuottamien tulosten hyödynnettävyyttä sairaalan toiminnan kehittämisessä on kritisoitu vahvasti.

Tässä artikkelissa kuvataan lapsipotilaiden vanhemmille suunnatun kokemuskyselyn kehittämisprosessi, kyselyn ensimmäiset versiot sekä jatkokehitystehtävät. Tutkimus on osa Lapsus-tutkimushanketta, jossa tavoitteena on kehittää potilas- ja kokemuslähtöisiä instrumentteja lapsipotilaiden ja heidän perheidensä kokemustiedon keruuseen ajallisesti pitkän potilaspolun eri vaiheissa. Vanhemmille suunnatun kyselyn kehittämisprosessi sisälsi seuraavat vaiheet: haastattelut 17 lapsiperheen kanssa, lapsiperheen potilaskokemuksiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen (viisi teemaa) ja näihin liittyvien mittareiden määrittely (22 mittaria), kokemuskyselyn ensimmäisen version kehittäminen (67 kokemusväittämää) ja pilotointi, aineistonkeruu Lastensairaalan poliklinikalla (106 vastaajan aineisto), ja kokemuskyselyn toisen version (22 kokemusväittämää) kehittäminen eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Kyselyinstrumentin jatkokehitys sisältää kyselyn validoinnin uuden aineistonkeruun ja faktorianalyysin avulla. Tavoitteena on tiivistää vastaanottokäyntiin liittyvän kokemuskyselyn väittämien määrä noin kymmeneen ja toteuttaa kysely sähköisesti.

Lapsus-hankkeessa tullaan kehittämään vastaavia kyselyjä myös potilaspolun muihin vaiheisiin. Näiden kehitystyö tulee noudattelemaan tässä artikkelissa kuvattua prosessia ja työn lähtökohtana on haastattelututkimuksen perusteella kehitetty kokemuskyselyn ensimmäinen versio. Tutkimushankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää lähitulevaisuudessa paitsi Helsingin Uudessa lastensairaalassa, myös muissa vastaavissa lastensairaaloissa.