Tietojärjestelmät työn kehittämisen välineenä päivähoidossa

Authors

• Päivi Röppänen Shiftec-tutkimusyksikkö, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
• Sirpa Kuusisto-Niemi Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
• Kaija Saranto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Keywords:

tietojärjestelmät, tiedonhallinta (finmesh), varhaiskasvatus, päivähoito, sosiaalipalvelut (ysa)

Abstract

Tarkastelun kohteena olevassa tutkimuksessa kuvattiin kehittävän työntutkimuksen metodologian avulla lasten päivähoidon toiminnan ja tietojärjestelmien kehittymistä. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida päivähoidon tietojärjestelmien historiallista kehitystä, tietojärjestelmien käytön nykytilaa, kehittämistarpeita ja tavoitetilaa eli lähikehityksen vyöhykettä.

Tutkimus toteutettiin Kuopion kaupungin päivähoidossa teemahaastattelemalla seitsemää päivähoidon asiantuntijaa, jotka työskentelivät päivähoidon hallinnossa tai päiväkodin johtajina. Haastateltaviksi valittiin päivähoidon tietojärjestelmien käytön mahdollisimman laaja-alaisesti tuntevia henkilöitä. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista, aineistolähtöistä päättelyä: aineistoa kuvailtiin, luokiteltiin ja yhdisteltiin.

Päivähoitoon asiakastietojärjestelmiä oli aluksi hankittu lähinnä päiväkotien johtajien ja hallinnon työvälineeksi ensisijaisesti asiakaslaskutusta varten. Järjestelmien uusiminen oli mahdollistanut myös toiminnan kehittämisen, kuten laskutuksen siirtämisen päiväkodin johtajilta toimistotyöntekijöiden vastuulle, ja järjestelmästä oli tullut päiväkodin johtajien jokapäiväinen työväline. Tutkimuksen toteuttamisen aikaan keskeisimmät toiveet päivähoidon toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisessä kohdistuivat sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottamiseen, eri tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseen niin päivähoidon sisällä kuin päivähoidon ja sen yhteistyötahojen välillä sekä sähköiseen asiointiin.

Tutkimuksen mukaan päivähoidon uutena tavoiteltavana toimintamallina, kehityshypoteesina, oli sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman muodostuminen perheiden, päivähoidon henkilöstön ja päivähoidon yhteistyötahojen yhteiseksi työvälineeksi uusien sähköisten asiointi- ja viestintäpalvelujen monipuolistaessa ja helpottaessa toimintaa. Uusi toimintamalli tarkentuu, todentuu ja kehittyy muutoksen ja oppimisen edetessä, kun toimintamallia ja työvälineitä kokeillaan ja kehitellään.