The application of Article 42 of the ICSID convention — the irreconcilability of domestic and international law in the choice of applicable law for investment arbitration
Avainsanat:
kansainvälinen investointivälimiemenettely, ICSID-yleissopimus, lainvalintaAbstrakti
Investointiriidat liittyvät useimmiten kansainvälisiin vapaakauppa- ja investointisuojasopimuksiin. ICSID-yleissopimuksella luodaan menettelylliset puitteet sijoittajien ja valtioiden välisille välimiesmenettelyille. Tämä artikkeli käsittelee ICSID-yleissopimuksen 42 artiklan 1 kohtaa koskien sovellettavan lain valintaa tilanteessa, jossa siitä ei ole osapuolten kesken sovittu. Sen mukaan kiistaan sovelletaan riidassa osapuolena olevan valtion oikeussääntöjä ja kansainvälisen oikeuden sääntöjä. Kyseinen artikla on ollut laajan keskustelun aiheena aina säätämisestään lähtien. Tämä artikkeli erittelee ICSID-yleissopimuksen 42 artiklan 1 kohdan soveltamisessa tehtyjä ratkaisuja erityisesti oikeuskirjallisuudessa esitettyjen lähestymistapojen kautta. Teorioita on jaoteltu sen mukaan, kumman oikeusjärjestelmän alaisia sääntöjä ne painottavat. Artikkeli pyrkii löytämään vastauksen siihen, kumman oikeusjärjestelmän sääntöjä välimiesoikeudet ovat soveltaneet ja mikä on näiden oikeusjärjestelmien välinen suhde yleissopimuksen 42 artiklan 1 kohdan näkökulmasta. Artikkelin mukaan oikeuskäytännössä on sovellettu ICSID-yleissopimuksen 42 artiklan 1 kohtaa molemmista oikeusjärjestelmistä käsin ja hyvin erilaisin tavoin. Mitään yksittäistä tulkintatapaa ei ole, mutta kansainvälisen oikeuden säännöt ovat olleet vahvemmassa asemassa soveltamisessa. Vaihtelevat lähestymistavat soveltamisessa ovat ongelmallisia välimiesmenettelyn oikeusvarmuuden kannalta. Yleissopimuksen 42 artiklan 1 kohta heijastaa koko ICSID-järjestelmän hybridinomaista luonnetta: investointioikeus läpäisee sekä kansallisten oikeusjärjestelmien että kansainvälisen oikeuden kentän.
