Kirjailijan todistus juutalaisten joukkomurhista Kiovassa 1941–1943
Holokausti ja antisemitismi Anatoli Kuznetsovin romaanissa Babi Jar
DOI:
https://doi.org/10.62442/ta.142584Nyckelord:
antisemistimi, Babyb Jar, Ukraina, Neuvostoliitto, historiapolitiikkaAbstract
Artikkelissa tarkastellaan holokaustin ja antisemitismin käsitteen tulkin-
toja Anatoli Kuznetsovin romaanissa Babi Jar. Teoksen sensuroitu versio ilmestyi Neuvostoliitossa vuonna 1967. Sensuroimaton versio julkaistiin kolme vuotta myöhemmin englanniksi ja venäjäksi. Kirjailija oli tuolloin jo loikannut Britanniaan. Neuvostoliitossa holokausti yhdistettiin neuvostokansalaisten surmaamiseen toisessa maailmansodassa.
Natsi-Saksa ei tulkinnan mukaan pyrkinyt surmaamaan juutalaisia vaan sosialistisen valtion siviilejä. Luokkayhteiskunnan lakkauttaneessa Neuvostoliitossa ei valtion väitteen mukaan ollut antisemitismiä, koska se oli kapitalistiseen yhteiskuntaan kuuluvan luokkavihan muoto. Kuznetsovin sensuroimattoman version keskeinen idea oli verrata Babi Jarin rotkossa Kiovassa tapahtunutta juutalaisten joukkomurhaa, holokaustin osaa, Stalinin 1930-luvulla aiheuttamaan nälänhätään, holodomoriin, sekä poliittisiin ”puhdistuksiin”. Tavoitteena oli osoittaa, että Neuvostoliitto ja Saksa olivat molemmat diktatuurisia ”tappa-
misjärjestelmiä”. Sensuuri poisti tämän vertailevan ulottuvuuden ja korosti siten Babi Jarin joukkomurhia juutalaisten, ei neuvostokansalaisten, tappamisena. Antisemitismi, joka
neuvostotulkinnassa irrotettiin holokaustista, jäi molemmissa teoksen versioissa vähälle huomiolle. Sensuuri ja Kuznetsov olivat näin uskollisia Marxille, joka harvoissa aihetta käsitelleissä teksteissään yhdisti juutalaisuuden ja kapitalismin ja määritteli antisemitismin antikapitalismiksi