Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty arvioitavaksi toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitus noudattaa kaikilta osiltaan annettuja kirjoittajanohjeita: ks. www.yplehti.fi -> Käsikirjoitukset
  • Kirjoittajalla on täydellinen tekijänoikeus käsikirjoituksessa käytettyyn kuva-, taulukko- yms. aineistoon tai aineiston käyttöön on hankittu julkaisuoikeus.
  • Käsikirjoitustiedosto on Microsoft Word-, rtf- tai OpenOffice-tiedostomuodossa.
  • Mukana on erillisinä tiedostoina 1) käsikirjoituksen anonymisoitu teksti, 2) tiivistelmät (Artikkelit- ja Analyysit-osastot), 3) kirjoittajatiedot (sukunimi, etunimi, koulutus, nimike, työpaikka, s-posti) ja yhteyshenkilö (corresponding author) sekä 4) mahdolliset kuviot ja taulukot.
  • Toimitukselle osoitettu saatekirje on kirjoitettu Kommentteja toimittajalle -kenttään.
  • Kun kirjoittajat ovat hyväksyneet tarjoamansa tekstin taittovedoksen, he hyväksyvät tekstin julkaisemisen Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä sekä lehden internet-sivulla (yplehti.fi) ja julkaisuarkistossa (www.julkari.fi), jossa tekstit julkaistaan CC BY-NC-ND -lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että alkuperäinen julkaisuoikeus on Yhteiskuntapolitiikka-lehdellä.

Kirjoittajan ohjeet

Kirjoittajan ohjeet löytyvät myös osoitteesta www.yplehti.fi -> Käsikirjoitukset

Tekniset ohjeet kirjoittajalle

Teksti 

  • Kielen tulee olla huoliteltua ja selkeää.
  • Kappaleiden alussa ei  käytetä sisennyksiä, teksti aloitetaan suoraan vasemmasta reunasta.
  • Alaotsikkotasoja voi olla korkeintaan kaksi.
  • Alaviitteiden määrä on pidettävä pienenä. Mahdolliset alaviitteet tehdään tekstinkäsittelyohjelman alaviitetyökalulla.
  • Korostuksena käytetään kursiivia, ei lihavointia.
  • Prosentit kirjoitetaan tekstissä auki (prosenttia); sulkujen sisällä, taulukoissa jne. ne jätetään avaamatta (%).
  • Kokonaisuuden liiallista muotoilua tulee välttää (teksti, taulukot, kuviot). Artikkeli saa lopullisen ulkoasunsa taitossa.

Kuviot ja taulukot

  • Kuviot ja taulukot sijoitetaan käsikirjoituksessa niille kuuluville paikoille.
  • Kuvioiden ja taulukoiden yhteenlaskettu enimmäismäärä on viisi. Enimmäismäärää ei voi ylittää yhdistämällä useita kuvioita samaan kuvioon. Tarvittaessa asiasta on neuvoteltava erikseen toimituksen kanssa.
  • Kuviot ja laajat taulukot sekä kaaviot tulee lähettää toimitukseen alkuperäisenä tiedostona (esim. Excel, PowerPoint) tai suoraan käytetystä ohjelmasta vektorigrafiikkamuotoon tallennettuna (esim. emf, wmf, eps, pdf). Tiedostot numeroidaan siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät käsikirjoituksessa. Alkuperäiset tiedostot lähetään vasta kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.
  • Pienet taulukot (alle 10 riviä/saraketta) sisällytetään käsikirjoitukseen taulukkotyökalulla tehtyinä.
  • Liitetaulukot ja -kuviot tai muu paljon tilaa vaativa sisältö julkaistaan sähköisenä julkaisuarkisto Julkarissa (www.julkari.fi).

Kirjallisuusviitteet

  • Viitteet sijoitetaan tekstissä sulkeisiin siten, että ensiksi tulee kirjoittajan nimi, sitten lähteen julkaisuvuosi. Tarvittaessa lisätään sivunumerot.
  • Artikkeleihin viitattaessa sivunumeroita ei pääsääntöisesti käytetä.
  • Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, käytetään ensimmäisen kirjoittajan jälkeen merkintää ”ym.”.
  • Kun kirjoittaja mainitaan tekstissä nimellä, merkitään julkaisuvuosi sulkuihin nimen jälkeen. Ensimmäisellä viittauskerralla käytetään sekä etu- että sukunimeä.

Kirjallisuusluettelo

  • Kirjallisuusluettelo liitetään käsikirjoituksen loppuun otsikolla Kirjallisuus. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjoittajan etunimi ilmoitetaan aina kokonaisena.
  • Lähteestä ilmoitetaan: kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), julkaisun nimi, julkaisijan kotipaikka, julkaisija. Kun kirjoittajia on useampia, kaikki erotetaan toisistaan &-merkillä.
  • Artikkelista toimitetussa teoksessa ilmoitetaan kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), artikkelin nimi, teoksen toimittajat, teoksen nimi, julkaisijan kotipaikka, julkaisija, artikkelin sivunumerot. Teoksen toimittajien nimet ilmoitetaan järjestyksessä etunimi, sukunimi. Koko lähde kirjoitetaan teoksen alkuperäisellä kielellä, esim. ”Teoksessa”, ”(toim.)”  ja ”In”, ”(ed.)”.
  • Tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuista artikkeleista ilmoitetaan kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), artikkelin nimi, lehden nimi, vuosikerta, lehden numero, artikkelin sivunumerot.
  • Sarjajulkaisuista ilmoitetaan kirjoittaja(t), julkaisuvuosi (suluissa), julkaisun nimi, julkaisusarja, julkaisijan kotipaikka, julkaisija. Jos julkaisija käy ilmi sarjan nimessä, sitä ei tarvitse toistaa.
  • Sähköisestä lähteestä ilmoitetaan kirjoittaja(t), vuosiluku, kirjoituksen otsikko, julkaisualustan nimi ja kirjoituksen päivämäärä, www-osoite, viittauspäivämäärä.

Esimerkkejä

  • (Kortteinen 2015)
  • (Alasoini 2016, 106–108)
  • (Pietikäinen & Mäntynen 2009)
  • (Appelbaum ym. 2000)
  • Käsitys pohjautuu Pierre Bourdieun (1977; 1984; 1991) teoriaan.
  • Bourdieun (1984) mukaan heillä on hallussaan runsaasti pääomia.
  • Koistinen, Pertti (2014) Työ, työvoima ja politiikka. Tampere: Vastapaino.
  • Karisto, Antti (2012) Sukupolvien yhteydet. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.) Yhteyksien kirja. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 222–234.
  • Keller, Margit (2011) Consumption in postsocialist societies: Eastern Europe. In Dale Southerton (ed.) Encyclopedia of consumer culture. Thousand Oaks, CA: Sage Publications, 342–346.
  • Lehto, Juhani & Tynkkynen, Liina-Kaisa (2013) Älykkäästi suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat? Yhteiskuntapolitiikka 78 (6), 605–617.
  • Härkönen, Janne & Savonen, Jenni & Virtala, Esa & Mäkelä, Pia (2017) Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968–2016. Juomatapatutkimusten tuloksia. Raportti 3/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • Vaalavuo, Maria (2018) Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys eläkeläisten toimeentulolle. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2018. Helsinki.
  • Määttänen, Niku (2016) Elvytystä Kiljusen tapaan. Akateeminen talousblogi 26.10.2016. http://blog.hse-econ.fi (luettu 3.4.2017)

Ennen käsikirjoituksen lähettämistä tulee varmistaa seuraavat asiat:

  • Käsikirjoitus lähdeluetteloineen on laadittu huolellisesti yllä olevien ohjeiden mukaisesti.
  • Käsikirjoitus on docx- tai rtf-muodossa.
  • Artikkelit-osastolle tarjottava teksti on anonymisoitu, ts. kirjoittajien nimet on poistettu käsikirjoituksesta ja tiedoston nimestä sekä tiedoston metatiedoista (esim. Wordissa: tiedosto -> asetukset -> yleiset -> käyttäjänimi).
  • Mukana on tiivistelmät (artikkelit ja analyysit) sekä kirjoittajatiedot erillisellä otsikkosivulla, josta käy ilmi seuraavat tiedot: kirjoittajien nimet, artikkelin otsikko, tekstin sanamäärä (ilman kuvioita ja taulukoita), kirjoittajatiedot (sukunimi, etunimi, koulutus, nimike, työpaikka, s-posti), ja postiosoitteet kirjoittajakappaleiden lähettämistä varten sekä yhteyshenkilö (corresponding author). 
  • Kuviot ja taulukot on sijoitettu käsikirjoituksessa oikeille paikoilleen. Alkuperäiset tiedostot lähetetään toimitukseen vasta sen jälkeen kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.

Jos käsikirjoitus ei vastaa kirjoitusohjeita, se palautetaan lähettäjälle. Arviointiin lähetetään ainoastaan ohjeiden mukaisesti laaditut käsikirjoitukset. Käsikirjoitus ei saa olla samaan aikaan arvioitavana toisessa lehdessä. Toimituksen ja kirjoittajaryhmän välinen viestintä hoidetaan nimetyn yhteyshenkilön kautta (1 henkilö/artikkeli).

 

Artikkelit

Artikkelit-osastossa julkaistavien tekstien tulee perustua vankkaan konkreettiseen tutkimukseen, joka on tuottanut uutta tietoa. Artikkelien taso kontrolloidaan referee-menettelyllä.

Artikkelin pituus on enintään 5 000 sanaa lähdeluetteloineen. Taulukoiden ja kuvioiden tekstejä ei lasketa kokonaismäärään. Kirjoittajan tulee laatia artikkelista sekä suomenkielinen että englanninkielinen tiivistelmä. Tiivistelmän pituus saa olla enintään 300 sanaa.  Englanninkielisessä tiivistelmässä myös artikkelin otsikon tulee olla englanninkielinen. Tiivistelmästä tulee käydä ilmi tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmät sekä keskeiset tulokset ja päätelmät. Molempiin tiivistelmiin tulee sisällyttää avainsanat (keywords). Toimitus käyttää kaikki englanninkieliset tiivistelmät kielentarkistuksessa.

Analyysit

Analyysit-osastossa julkaistaan katsauksenomaisia käsitteellisiä, tilastollisia, sekundaari- tai case-aineistoihin perustuvia erittelyjä. Analyysin pituus on enintään 3 500 sanaa lähdeluetteloineen. Taulukoiden ja kuvioiden tekstejä ei lasketa kokonaismäärään. Kirjoittajan tulee laatia analyysista lyhyt, enintään 300 sanan mittainen suomenkielinen tiivistelmä, josta tulee käydä ilmi tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmät sekä keskeiset tulokset ja päätelmät.

Avaukset

Avaukset-osastossa viritetään tutkimustietoon pohjautuvia tuoreita näkökulmia, kysymyksiä ja ideoita. Avauksen pituus on enintään 3 000 sanaa lähdeluetteloineen.

Ajassa liikkuu

Ajassa liikkuu -osastossa julkaistaan ajankohtaisia haastatteluja, lyhyitä ajankohtaisia tekstejä sekä kirja-arvioita. Arvosteltavista kirjoista toimitetaan arvion ohessa seuraavat tiedot: kirjoittajan nimi, kirjan nimi, julkaisija ja julkaisuvuosi.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.