Potilaskertomustiedon vaatimukset toisiokäytön näkökulmasta
Keywords:
potilastietojärjestelmä, kertomusrakenne, systemaattinen kirjallisuuskatsaus, toisiokäyttöAbstract
Suomessa on käytössä monia sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä ja näissä muodostettavat ja käsiteltävät potilastiedot tallennetaan keskitetysti Potilastiedon arkistoon. Arkistoon tallennettavan rakenteisesti kirjatun kertomustiedon laatua tai kattavuutta ei ole kuitenkaan arvioitu tai siihen ei ole toteutettu seurantaa. Rakenteisuuden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla haluttiin selvittää kansainvälinen tilanne: millaisia rakenteita potilaskertomuksissa käytetään, miten niitä on arvioitu ja millaisia vaikutuksia niiden käytöstä on havaittu. Katsauksen tuloksia voidaan soveltaa myös suomalaiseen kehitystilanteeseen.
Kertomustiedon laadun arvioimiseksi ja sen seurannan pohjaksi toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus 12-vaiheisella Cochrane-menetelmään pohjautuvalla tutkimusprotokollalla THL:ssä vuosien 2011–14 aikana. Aineistohaut tehtiin 15 tietokantaan, ja sen tuloksena saatiin 680 alkuperäisartikkelia vuosilta 1975–2012, jotka jaettiin abstraktien perusteella kolmeen potilastiedon käyttäjäryhmään: kliininen työ, hoitotyö ja potilastiedon toisiokäyttö. Tässä paperissa katsausaineisto käsittää toisiokäyttöryhmään valitut artikkelit (85 kappaletta). Tämän paperin tarkoituksena on tarkastella, millaisia vaatimuksia kertomustietoon kohdistuu toisiokäyttönäkökulmasta.
Potilastiedon kirjaamisen lisäksi tiedon rakenteisuutta voitiin soveltaa toisiokäyttötarkoitukseen monin tavoin, kuten tiedon syöttämisen kehittämiseen, tiedonhakuun, päätöksentukeen ja resurssienhallintaan sekä tilasto- ja rekisteritoimintaan sekä tutkimukseen. Tiedon soveltamistapojen osalta toisiokäytön osuudessa otettiin mukaan myös vapaamuotoisena tekstinä tallennettu tieto, jota voitiin hyödyntää tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla. Toisiokäytön näkökulmasta kertomusrakenteita arvioitiin tiedon laadun ja hyödyntämisen, järjestelmien kehittämisen ja hankinnan, tilasto-, rekisteri- ja tutkimustoiminnan sekä palvelun laadun ja kustannusten näkökulmista.
Kertomustietoon kohdistuvia selkeitä vaatimuksia toisiokäytön näkökulmasta ovat tiedon kirjaamiseen käytettävän rakenteen kattavuus ja soveltuvuus käyttöympäristöönsä sekä tiedon palauttamisen ja hakemisen kannalta rakenteiden avulla käsitellyn tiedon kattavuus ja luotettavuus. Vaikka katsaus ei anna ristiriidatonta kuvaa kertomusrakenteiden vaikutuksista potilaan parempaan hoitoon, selvää on, että rakenteiden käyttö paransi kertomustiedon kattavuutta ja luotettavuutta.
