Kuntoutuksen ammattilaisten näkemyksiä tekoälyn hyödyntämisestä työssään

Kirjoittajat

• Marja Äijö Savonia-Ammattikorkeakoulu https://orcid.org/0000-0002-9325-6966
• Mari Kansanen Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskus, Pohjois-Savon hyvinvointialue
• Venla Karikumpu Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskus, Pohjois-Savon hyvinvointialue; Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-2168-9199
• Tuulikki Vehko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://orcid.org/0000-0002-0034-8379
• Ulla-Mari Kinnunen Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskus, Pohjois-Savon hyvinvointialue; Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-3610-3998
• Virpi Jylhä Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskus, Pohjois-Savon hyvinvointialue; Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-0725-1414

DOI:

https://doi.org/10.23996/fjhw.162566

Avainsanat:

kyselytutkimus, kvalitatiivinen tutkimus, kuntoutus, tekoäly

Abstrakti

Tekoälyn integroiminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalveluja korostuu palvelujärjestelmän digitalisaatiossa. Tekoäly mahdollistaa yksilöllisemmän hoidon, resurssien tehokkaamman kohdentamisen sekä päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon analysoinnin. Käyttöönotto edellyttää rakenteellisia uudistuksia, henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä eettisten ja tietoturvanäkökulmien huomiointia. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kuntoutuksen ammattilaisten näkemyksiä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista tulevaisuuden kuntoutustyössä.

Aineistonkeruu toteutettiin vapaaehtoisuuteen perustuvana kyselynä, osana laajempaa tutkimuskyselyä, maalis–huhtikuussa 2025 kuntoutuksen ammattilaisille, joiden sähköpostiosoitteet olivat saatavilla kahdeksassa alan ammattijärjestössä. Poikkileikkausaineisto rajattiin tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia kartoittavan avoimen kysymyksen vastauksiin (n = 146; N = 432). Vastaajat olivat ammattikorkeakoulun suorittaneita fysioterapeutteja (n = 43), toimintaterapeutteja (n = 45) sekä muita kuntoutuksen ammattilaisia (n = 58), kuten puheterapeutteja ja kuntoutuksen ohjaajia. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin induktiivista sisällönanalyysiä, joka toteutettiin päällekkäisissä vaiheissa.

Tekoälyn arvioitiin voitavan käyttää kuntoutusprosessissa asiakkaan ohjaamisessa, kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa, sekä räätälöimässä ja tuottamassa kuntoutusharjoitteita. Toiseksi tekoälyn odotettiin tuovan tukea asiakastyöhön. Vastaajat nostivat esille eri käyttötapoja, joissa tekoäly toimisi ammattilaisten tukena kirjaamisessa, tiedon etsimisessä ja jäsentämisessä. Kolmanneksi osa vastaajista ilmaisi, ettei osaa arvioida tekoälyn hyötyjä tai ei tunne sitä riittävästi. Vastaajat toivat esiin huolia tietoturvasta ja eettisyydestä. Osa vastaajista koki tekoälyn soveltumattomaksi asiakastyöhön, mutta osa kertoi kiinnostuksesta ja tekoälyn kokeilukäytöstä.

Vastaajat toivovat tekoälyn yhdistävän hajanaista tietoa eri lähteistä ja esittävän tietoa jäsennellysti. Vastaajien mielestä tekoälyllä voisi olla merkittävä potentiaali ajan ja resurssien hallinnassa. Tekoälyn käytöstä ollaan kiinnostuneita, mutta sen hyödyntäminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä, koulutusta ja luottamusta järjestelmiin.