Potilastietojärjestelmiin liitetyt erikoisalakohtaiset erillisjärjestelmät julkisessa erikoissairaanhoidossa 2014–2020

Kirjoittajat

• Heini Kenkimäki Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulu
• Niina Keränen FinnTelemedicum, Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulu
• Jari Haverinen FinnTelemedicum, Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulu
• Jarmo Reponen FinnTelemedicum, Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulu

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.107667

Avainsanat:

sähköiset potilaskertomukset, sairaalan tietojärjestelmät, kyselytutkimus, järjestelmien integraatio

Abstrakti

Terveydenhuollossa on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä. Niistä keskeisimpänä voidaan mainita potilastietojärjestelmät, joita käytetään niin potilaiden hoitotietojen kirjaamiseen kuin palvelujen ja toimenpiteiden ajanvaraamiseenkin. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kuuluvat oleellisina myös erillisjärjestelmät, jotka ovat erityistä toimintaprosessia tai erikoisalaa varten hankittuja järjestelmiä. Erillisjärjestelmiä on Suomessa eri lähteiden ja määritelmien mukaan kymmenistä jopa tuhansiin, ja erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä ja pirstaloitunut tietojärjestelmäkokonaisuus haittaavat muun muassa kliinisen työn sujuvuutta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys erillisjärjestelmien tuotemerkkien ja käytön tämänhetkisestä tilanteesta julkisessa erikoissairaanhoidossa sekä selvittää erillisjärjestelmien integraatioaste eli missä määrin ne ovat käytettävissä ydinpotilastietojärjestelmän kautta. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä ajallista vertailua pyrkimyksenä muodostaa kuva siitä, mihin suuntaan erillisjärjestelmien käytössä ollaan menty ja mihin suuntaan mahdollisesti ollaan menossa. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuonna 2020 kerättyä terveydenhuollon organisaatiokyselyn osa-aineistoa sekä vertailemalla sitä vuoden 2017 ja 2014 aineistoihin vastaavilta osin.

Tutkimuksen perusteella erillisjärjestelmien integraatioaste on kasvanut vuodesta 2017 ja voidaan olettaa, että sen suunta on vastaisuudessakin samanlainen. Kolmen viimeisimmän kyselyn aikana erillisjärjestelmien käyttö eri erikoisaloilla on kaikkiaan yleistynyt sairaanhoitopiirien keskuudessa, ja käytössä olevien tuotemerkkien määrä on niin ikään pääasiassa lisääntynyt. Niiden osalta valtakunnalliset uudistukset ja hankkeet terveydenhuollossa saattavat kuitenkin muuttaa kehityksen suunnan jatkossa. Tulosten perusteella erikoisalakohtaisten erillisjärjestelmien käytön yleisyys sairaanhoitopiireissä ei kulje käsi kädessä tuotemerkkien määrän tai integraatioasteen kanssa, ja erikoisalojen välillä oli havaittavissa isojakin eroja näiden muuttujien osalta. Erillisjärjestelmien runsaasta määrästä voidaan päätellä, että erikoisalakohtaisten järjestelmien kliininen tarve on yhä olemassa. Laaja järjestelmäkirjo aiheuttaa kuitenkin haasteita, mikä ilmeni ristiriitaisissa vastauksissa koskien erityisesti integraatioastetta.